joulumuistiaisia

surffiksen opettajalle joulumuistiaiseksi kämmenenkokoinen eräkämppä.

ja oppilailleni onnenelefantit, vaikka yritänkin heitä kasvattaa siihen, että itsekin voi elämänsä suuntaan vaikuttaa.. onnea meistä tarvitsee kuitenkin jokainen. onnea ja oikeita ihmisiä.

kaipa se joulu tulee tännekin.. tänään pidettiin rinnakkaisluokan kanssa vuotuiset piparitalotalkoot, 16 hienoa pytinkiä lopputuloksena! aikamoista säpinää, mutta sen arvoista. piparitalo tekee teininkin onnelliseksi. olen todella ylpeä oppilaistani. jotenkin sitä kiintyy kovasti kulloiseenkin ryhmään, niin kai pitää ollakin. olen myös ylpeä itsestäni, olen jaksanut pitää kiinni periaatteistani koko pitkän syksyn; kunnioittaa ja pysyä tyynenä. testattu on, mutta kestin.

eräs ihanainen kummityttö saa vihdoin piianpeilinsä. vuoden se on hilloutunut kaapissa odottamassa oikeaa tuunaussuunnitelmaa, vihdoin sellainen löytyi. tekemisessä ei mennyt kauaakaan.
strömsössä oli kivoja tähtiä, niitä olen väsännyt jo useammankin. tapetinjämät katoavat nurkista vikkelään! mukava pieni joulumuistiainen, kiva tehdäkin. huomenna syödään kolmen luokan kesken jouluateria ja torstaina leivotaan illaksi vanhemmille joulutortut. viimeiset työviikot ennen lomaa ovat usein kiireisempiä kuin ne tavalliset, tulee järjestettyä yleensä jotain ekstraa oppilaille. kivaa on yhtä kaikki, vaikka kiireistä.

kovasti monenlaista puuhaa, maalaamista, kunnostamista, siivousta; ensimmäinen asuntonäyttö edessä. neulomista joka välissä kuitenkin ja vähän askartelua peikkiksen kanssa.

nämä riittävät muistuttamaan joulun tulosta.. origami-lintuja peikkiksen aloitteesta ja kuusamanoksia pihalta shelliltä perityssä labramaljassa.
ja lahjasäkkiin lämpimät tumput. lahjoja alkaa olla hankittuna ja valmistettuna, saiskohan joulumieltä jostakin?

saunan päivitys

valon tummaksi sävyttämä sauna kaipasi vaalennusta. supi saunasuoja sävytettynä valkoisella seiniin ja kattoon, lauteisiin mustaa supi saunavahaa. yksi viikonloppu ja yksi maaninen nainen. toisena päivänä mies tuli poikansa kanssa turvallisen matkan päähän ja sanoi tälle: "kato ton silmiä!" mitä lie tarkoittanut..
pintakäsittely teki tosi hyvää. ilme vaaleni kerralla (kuten kuvista näkee) ja tummat lauteet toi ryhtiä. ihan kuin olisi uusi sauna. lattian silikonit uusiksi vielä ja saumoihin huoltoa. kivaa kun on tekemistä, mutta ei kiirettä. saa tehdä reippaasti, mutta ilman paineita. eikä jää myynti sitten rempallaan olevista nurkista kiinni.

kamalan kasarivessan päivitys

miten sitä silmä tottuukaan kaikkeen karseaan.. kotimme pikkuvessa on ollut koko asumisaikamme kasarikunnossa kultaisine pidikkeineen ja itämaishenkisine laattoineen. allibertin alkuperäinen peilikaappikin oli paikallaan. nyt kun edessä häämöttää muutto pienempään asuntoon, tuli riittävä motivaatio tehdä asialle jotakin. seinän alaosan vihreät kaakelit ovat miellyttävän väriset, ne saivat jäädä. kosteudensiedon kannalta on myös hyvä, ettei koko vessa ole tapettia.

ja kun olin aloittanut laattojen irroittamisen, ihmettelin kovasti miten en ole puuhaan ryhtynyt aiemmin. osa laatoista irtosi kokonaisina, alaspäin mentäessä tuli silppua. ikävintä oli laastin nakuttelu taltalla ja vasaralla irti lastulevystä.

rautakaupassa punnitsin tasoitteen ja tasoitetapetin välillä, onneksi valitsin tapetin. vaikka laastista jäi hionnan jälkeenkin rosoja seinään, ne tasoittuivat tapetin avulla oikein hyvin. tasoitetapetin asentaminen oli tosi helppoa, liima suoraan seinään ja valmiiksi leikatut vuodat puskusaumalla paikalleen. tasoitetapetti on normaalia leveämpää, joten pintatapetin saumat sijoittuvat eri kohtiin.


pintatapetiksi valitsi k-raudan mallistosta vihreää ruutua. mietin ensin tapettitalon atomia, mutta se olisi ollut liikaa pieneen tilaan. halusin vessasta raikkaan ja mahdollisimman neutraalin, ajatellen myös mahdollisia ostajia. erityisen iloinen olen kikkailujen ja listotusten onnistumisesta, muutamaa kohtaa piti miettiä etukäteen vähän enemmänkin. vielä kun saisi kunnon työkalut..

vaikka lavuaari ja pönttö ovat vihreät, ei niiden olemassaolo enää häiritse kun kaikki muu on säyseämpää. ikean kaappi ja avohylly sekä mattateräksiset pidikkeet sopivat mukaan mainiosti. lamppu ja pistorasia odottavat vielä asentajaansa, sitten on valmista. oma osuuteni vei kolme päivää, koko remontin hinnaksi tuli n. 250€. olen tyytyväinen.

hehkuva viritys

ikean lattialampun paperivarjostin hajosi ajat sitten, laitoin kehikon osat talteen odottamaan uutta varjostinta. laitoin todella hyvään talteen, ei löytynyt. mutta ideahan oli toteutettava. rautalankaa, sähköteippiä ja pihdit, niistä syntyi kehikko, jota ei kannata katsoa lähietäisyydeltä vaikka kestävä onkin ja toimii. tilkuista kaitaleita ja surrur. ja tässä se nyt on, ilahduttavan hehkuva varjostin! aina viritykset ei ihan onnistu, mutta tästä tuli ihana. inspiraatiolähteenä vanhempien makkarissa oleva tilkkuvarjostin.

viikonloppu itseni seurassa

lapset ovat isällään, mies työmatkalla. minä nautin hiljaisuudesta ja itseni seurasta.

näin sinellissä hauskan lintuketjun, tein siitä oman versioni ja lähetin eräälle tuoreelle nelikymppiselle muistiaiseksi.

käyttöä vaille jäänyt indiskan tyynynliina muuttui vyöksi. käytän hyvin paljon mustaa ja kaipaan siihen aina pientä piristystä. tämä piristää mustimmankin kokonaisuuden. hyödynsin tyynyn materiaalit ja hankin somisteeksi polveke- ja samettinauhoja. vaikka kuosit kankaassa ovatkin intialaisvaikutteisia, mieleen tulee kuitenkin saamelainen värimaailma. ehkäpä kaikissa perinnevaatteissa onkin jotakin samaa. ja samaa on ainakin globaalisti ihmisen viehtymys kauniisiin asioihin.