myydään!

Mustat tossukat, koko 37.

Palautettu vääränkokoisina, käyttämättömät.

15€

Hihatin, käytetty (mut vaan vähän). Hihat puolipitkät.
15€

Tiedustele: kasveska(at)kolumbus.fi

Kevätpäivän löytöjä

Vietyäni lapset isänsä kanssa New Yorkin-koneeseen, piipahdin Simpparissa kirppiksellä. Löysin jo jonkin aikaa etsiskelemäni villatakin. Edellisellä kirppiskatselmuksella löysin nyplättyä pitsiä..
..joka löysi tänään tiensä valkoisen puuvillatunikan nappilistaan ja pääntielle.

Kampaajan jälkeen kurkkasin vielä Aleksi 13:een, siellähän oli Season Sale ja löytyipä muutamia namuja, halavalla!

Tämä vuoritettu söpöliini, 9,90€. Juu, otin.

lisäksi aiempaan tekstiin..

terveisiä onnelasta..

Aurinko oli seurana keväisellä työleirillä Anjalassa. Päivä paistaa sisään koko kierron, ikkunoita on joka suuntaan. Takaseinä on raakalautaa ja sellaiseksi jääkin. Maalaanko vai en, se on vielä harkinnassa. Halkolaatikko löytyi vintiltä, se pääsi heti arvoiselleen paikalle puuhellan viereen ilta-aurinkoon.
Ensimmäisten tulien teko on aina jotenkin juhlavaa. Vaikka vain palaisi kevään tullen vanhalle mökille. Mutta että uudessa paikassa ja vielä puuhellaan! Siinä on jotain primitiivistä selviämisen tunnetta kun saa liekin syttymään ja tuvan lämpiämään.

Vintin perällä on tunnelmallinen kesähuone. Peikkotyttö innostui siitä kovasti ja otti sen projektikseen. Ensimmäisen illan aikana rojut oli ulkona ja pahvit irroitettu seinistä ja katoista. Vastaan tuli tsiljoona erikokoista naulaa joiden irroittaminen ei enää ollutkaan niin hauskaa. Siinä vaiheessa menin jo apuihin ja teinin angsti katosi.

Seuraavana päivänä olikin jo tämän näköistä! Yksi seinä maalattuna ja aavistus siitä, kuinka hieno tästä tuleekaan. Seinien vierustoille matalat sängyt pitsipeitteineen, ikkunan eteen tumma sälekaihdin verhoiksi. Lattialle räsymatto. Peikkotytön suunnittelema täydellinen kesähuone!

Mun urakan aloitus oli tuvan keittiönurkkaus. Tältä näytti lähdössä. Pahviseinät ties minkä väriset, täynnä lommoja ja kuoppia. Pesemättä varmaan vuosikymmeniä.

Nyt näyttää tällaiselta, aika valmiilta jo itse asiassa. Puolet tuvasta tuli maalattua samalla hennon vihreällä. Väri on todella onnistunut, vähän sellainen ennenvanhaisen munamaalin tyyppinen väri. Tupaan oli jätetty toimiva sähköliesi (töpselimallia) jääkaapin ja mikroaaltouunin ostin uusina. Eipä tarvitse hetkeen niitä miettiä.

Kuvien ulkopuolelle jää levyn ja jalkojen muuntaminen pitkäksi pöydäksi, repsottavan rännin ja naamalaudan kiinnittäminen takaisin paikoilleen (inhottavaa hommaa), pressun laittaminen liiterin katolle huusin päälle (tuulta vastaan taistellen) sekä lautakasan siirtäminen pois jätelavan alta (lautaa n. 100 m2). Aika hyvä alku, mutta minullapa olikin erinomaiset apulaiset.
Ensi viikonloppuna jatkuu, lihakset ehtivät sopivasti toipua. Kuntosalikortti menee juuri sopivasti umpeen, se olisi jäänyt käyttämättä. Paaranmäen punttis tarjoaa ensiluokkaista lihaskuntoharjoittelua!

Tossujaan odottaville, viikot on pakko olla kotona kun on se työ,

joten lusin aikaani tekemällä tossuja. Eli tulee niitä!

ehkäpä uskallan..

Tässä se on.

Ei kai saisi olla taikauskoinen ja ajatella että jokin menee pieleen jos ennakkoon ilakoi?

Otsalauta menee paikalleen toivottavasti ensimmäisenä viikonloppuna, toivon, ettei ole iso urakka. Sitten talon on taas siisti ulospäin, paitsi mitä nyt vähän maalit on haaleita..

Talossa on ollut useita tapettikerroksia, jotka aiempi omistaja on onneksi ottanut jo irti ja helpottanut omaa urakkaani suunnattomasti.. Tämä pala kaunotarta oli jätetty nastalla kiinni seinälle kertomaan eri ajan kauneudesta. Mahtavaa mennä jatkamaan samoin ajattelevan ihmisen työtä!

Löysin omani.

Anjalan kylästä, kalliolta, oman punaisen tupani.

Tiedossa paljon pintatöitä ja onnellisia hetkiä.

Lucky me!

Tossuja valmistuu.. mustissa pieni valmistustauko,

pohjamateriaalia on tulossa alkuviikosta lisää kun Kusti polkee!

Sunnuntaina ajelen katsastamaan Anjalankosken tarjonnan..

unelmia, pian jo totta?

elän mökkiajatuksissa.. olen etsimässä ja ehkä löytänytkin.

pankkikin oli samaa mieltä. sormet, varpaat, hiuksetkin ristissä!

Kiitos.

Olen ihmetellyt muutaman päivän omaa onnekkuuttani. Olen pitkään haaveillut siitä, että voisin olla käsityöläinen. Olen kuitenkin ammatiltani ja sydämeltäni myös opettaja, joten olen pitäytynyt siinä. Nyt kun katson taaksepäin, tuo ammattini on johdattanut minut kohti käsityöläisyyttä. Siihen on tarvittu ikäviä ja onnellisia tapahtumia ja kohtaamisia, onnea ja oikeita ihmisiä. Valintoja ja valitsematta jättämisiä.

Olen ihmissuhteissa jo ns. "toisella kierroksella". Jos en olisi, olisin kaikissa asioissa jossain muualla. Monta kevättä olen myös tuskaillut ammatillisen tulevaisuuteni kanssa ja joutunut valitsemaan suunnan. Olen kouluttautunut ja varautunut. Ja valinnut taas kerran.

Vuosi sitten keväällä olin taas valinnan edessä. Pohdin vielä syksylläkin, valitsinko sittenkään oikein. Aika hoiti kuitenkin osuutensa ja näytti että avasin oikean oven. Sen seurauksena tapasin ihmisen, joka uskoi tekemisiini, innostui niistä ja halusi jakaa ne muillekin. Ja nyt olen tässä. Elämässä haavettani todeksi. Jakamassa osaamistani ja ideoitani teille.

Kunpa synkkänä hetkenä muistaisi, että elämä on kuin etukäteen suunniteltu seikkailu. Kun kuuntelee sisäistä ääntään ja tekee itseään kohtaan oikein ja kestävästi, päätyy varmasti oikeisiin paikkoihin, oikeiden ihmisten luokse, tekemään oikeita asioita. Ja olemaan onnellinen.

Minä olen onnellinen opettaja ja onnellinen käsityöläinen. Kumpaakin rakkauttani yhtäaikaa.

Vietämme tänään mieheni kanssa nelivuotispäivää. Neljä vuotta sitten tein yhden elämäni tärkeimmistä valinnoista. Se valinta on avannut monia ovia ja helpottanut sulkemaan turhia ja ennen kaikkea tuonut elämään tasapainon ja turvallisuuden. Yhtenä sen valinnan seurauksena päädyin viime keväänä nykyiseen työpaikkaani ja tapasin muusani. Ihmisen joka rohkaisi minut ulos arkuudesta tehdä muille ja nosti luovuuteni uudelle tasolle. Ihmisen, joka innostui tekemisistäni ja halusi jakaa ne muillekin. Ihmisen, joka innostaa ja innostuu. Ihmisen, jonka avulla on helpompi uskoa itseensä.

Olet ainutlaatuinen Tanja. Kiitos sinusta.

Ja kiitos teille jokaiselle, jotka teette unelmani todeksi jokaisella tossuparilla!

Mitä vielä elämä tuokaan tullessaan!

Nää on Tanjan.

kesäksi

Ehkä jotain tällaista..

Eri väreissä, kumipohja.

korvikset!

Kuljin tänään kaupoissa ja ehdin hetken selailla nettiä..

Siitä seurasi inspiraatio ja hopealangan tarve.

Samalla matkalla kukkakaupasta löytyi metsästä haettujen oksien seuraksi ihania räsyunikkoja, sitten hetken virkkasin, kaivoin helmilaatikosta värittömät kristallit, siirsin maljakon hyllyyn, aurinko alkoi sopivasti paistaa..

Tässä mun uudet korvikset!

(Hankin elämäni ekat reiät kaksi kuukautta sitten ja olen ollut aika innoissani niistä!)

10. pari uunista ulos

Lauran huopposet valmistuu ihan pian.

Tällaisia herkkusia on todella mukavaa tehdä.

Muuten neulerintamalla hiljaista, tällä hetkellä suorastaan puikot tyhjillään!

Suunnittelen kesätossumallistoa, siitä lisää lähitulevaisuudessa täällä!