Älä takerru menneeseen, älä haaveile huomisesta.
Keskitä mielesi tähän hetkeen.
-Buddha-



perjantai 24. helmikuuta 2012

muka ensi talveksi

en tiedä, mitä oikein ajattelin kun kuvittelin tämän valmistuvan ensitalveksi. huonostipa itseni tunsin. ihan kuin tällaisen jättäisin makoilemaan! mekkoa tai hametta tästä suunnittelin, matkan varrella tajusin, etten käytä sellaisia juurikaan. purkuun siis ja lisää silmukoita ympärysmittaan. tästä tuli ihan mahtava, istuu päällä täydellisesti. peikkis saa ottaa parempia kuvia ensi viikolla.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

keräilyä

en erityisemmin pidä tavaroiden keräämisestä ympärilleni, mutta jokin sentään minuakin liikauttaa. näitä laseja olen kerännyt pitkään ja hartaasti kohta kymmenen vuoden ajan. yksi kerrallaan ja pienissä ryhmissä ne ovat tulleet vastaani kirpputoreilla. tänään löysin viimeisimmät, keltaisen ja punaisen. muutamia on mennyt rikkikin, mutta suurin osa on kestänyt jokapäiväistä käyttöä erinomaisesti. tämän hetken saldo on 11kpl. en ole aivan selvillä näiden historiasta, nämä ovat alkuperäisten kartio-lasien kaltaisia, mutta mielestäni ne ovat ohuempia ja muodoltaan jotenkin sirompia. joku on joskus ehdottanut näiden olleen tuorejuustopurkkeja. vanhoja nämä ovat joka tapauksessa. jos joku tietää näiden taustaa, kuulisin mielelläni!

tiistai 21. helmikuuta 2012

"uusi" pöytä









yläkerrassa, lasten käytössä on ollut täyspuinen pöytälevy. nyt sen käyttö on hiipunut ja keksin levylle uuden sijainnin. olohuoneen ruokapöytänä on ollut kaksi pienempää pöytää ja se on ollut hieman epäkäytännöllinen kokonsa puolesta. uutta pöytää en ole halunnut ajatellakaan ja yhdistelmäpöydistä on iloa sitten, kun vanhimmat lapsista muuttavat omiin koteihinsa. yhden illan mietinnän tuloksena päädyin mustaan. sotkujen poistoa ja hiomista.. punaisen pinnan jätin levyn alapuoleksi, sekin on tosi kaunis. täysmatta alkydimaali oli jo hankittuna, pukkijalat löytyi ikeasta, 1oe/kpl. lopputulos on mielestäni tosi onnistunut ja olkkari on taas vähän viihtyisämpi ja tosi toimiva. artekista ostin pöydän peitteeksi siena-kangasta. sitä käytetään vain vaihtelun vuoksi, nyt ihastelen mustaa yksinkertaisuutta.

lunta, paljon lunta



mies on taas ollut kattohommissa. lumen kanssa tällä kertaa. lunta on tullut alas, myös mies kertaalleen. onneksi jalat edellä ja hallitusti metrin kinokseen. katot on nyt puhdistettu, miehelle kerääntyi kymmenen tunnin lumityöt kahdessa päivässä ja takapihalle lumiseinä. reipas mies!

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

väriä

talven loppumetreillä ryhdyin neulomaan hametta/mekkoa. lopputulos on vielä auki, hahmottuu matkalla. tuotos taitaa olla muutenkin valmis vasta ensi talveksi. jämälangoille tuli taas käyttöä, lisäksi runsaasti mustaa yläosaan. peikkis suunnitteli värityksen. tätä on tosi mukava tehdä, aitoa väriterapiaa!

torstai 9. helmikuuta 2012

matto ja lipasto

siskolta perityt paksut villalangat virkkaantuivat muutamassa illassa matoksi takkahuoneeseen. malli on sovellettu monessa blogissakin tavattavasta samankaltaisesta.


entisestä opinahjostani, käsityönopettajan koulutuslinjalta, ainakin 10 vuotta sitten jätejonosta pelastettu pikkuinen lipasto sai uuden ilmeen vihdoin. puupintaisenakin se kyllä oli tosi kaunis, mutta kuumat teekupit ovat syövyttäneet renkaat lakkapinnan alle saakka. niinpä lakat pois ja maalia tilalle. mattaista mustaa ja kiiltävää sitruunankeltaista. yhteen jalkaan yksityiskohdaksi vaaleaa turkoosia. pidän kovasti.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

lapasia ja pintaremppaa

surffiksen huone sai uutta ilmettä. kaikki alkoi edullisesta ruutukankaasta.. sen seuraksi maalattiin liitutaulumaalilla seinään leveä rantu, ostettiin ikeasta foto-lamppu ja lattialle musta matto. vaatteille kodin ykkösestä pallonaulakko. joskus vielä maalaan katon valkoiseksi ja lattian vaalenharmaalla betoluxilla.
surffikselle tein myös topakat lapaset, langanloppuja sai taas hyödynnettyä.


itselleni tein lapaset torstain koulutuksessa. kahdeksan tunnin koulutus riittää toista peukkua vaille lapasiin. lämpimät nämäkin, näillä pakkasilla kirjoneule on ehdoton lämmittäjä.


sotapoika oli lomilla ja paranteli ärtynyttä atooppista ihottumaansa. kunnon rasvoilla iho vähän jo rauhoittui. mukaan seuraavan viikon koitoksiin lähti flunssatroppeja ja rasva-arsenaali, jota ilman hän ei kuulemma mene enää koskaan mihinkään. matkalla santahaminaan paluuiltana kysyin, onko hän huomannut muuttuneensa. kerroin havainneeni hänessä rentoutta ja entistäkin suurempaa arvostusta, jonka kuulee parhaiten ruuasta kiittämisessä. sotapoika tuntui olevan palautteesta mielissään. kiva oli taas nähdä.