Kaipa se kevät nyt tulee. Tai, onhan se jo. Aamukampa harvenee. Vähän on raahautumisen tuntua, vatsatauti ei auttanut yhtään. Käsityöpuolella vähän hiljaista, ei oikein inspiraatiota eikä mitään kohteita. Itselle en edelleenkään viitsi.
Perhepiiriin syntyy ennusteiden perusteella pieni poika. Hän saa Noro SG-nutun. Tämä oli ensin raidallinen ja sileää neuletta perinteisillä hihoilla ja lähes valmis kunnes totesin sen olevan ruma ja purin pois. Langassa oli mukana kirkasta keltaista ja paljon oranssia, unohdin ne kokonaan ja jätin nämä. Vaihdoin mallin yksinkertaisemmaksi ja luonnollisemmaksi. Nyt kelpaa. Viikonlopun vatsaällötys alkoi sunnuntaina helpottaa ja sain itsestäni irti edes jotain. Tarvitsin pussukan avaimille, huulirasvalle ja puhelimelle, nyt mulla on sellainen. Vihreän ja sinisen tein leirikoulun hyväksi myytäväksi Päivis-päivänä.
Mökillähän tietenkin olisin mieluusti. Vinttiremontti odottaa ja kattorempasta on tarjouspyyntökierros kesken. Kallista se on, ihan varma.
Mieli on jotenkin jakautunut moneen paikkaan. Vuorovaikutus-kurssi yliopistolla, oma luokka koululla, ekstraoppilas loppukevään, leirikoulutoimikunnan vetäminen, mökki ja pääsykoe..
Niin ja perhe.