Älä takerru menneeseen, älä haaveile huomisesta.
Keskitä mielesi tähän hetkeen.
-Buddha-



sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Hejdå! Puss & Kram!
Muistatko Duran Duranin? Nuoruuden hullutuksen takia nämä lähtevät kohta postiin. Kerrankin n. vuonna 1985 Kisahallin discossa tapasin tytön jolla oli yhtä paljon rintanappeja kuin minulla. Ja hänellä sellaisia, joita minulla ei ollut. Kohtasimme käytävällä ja jäimme katselemaan rintamerkkejä ja juttelemaan duraneista. Hän piti Simonista, minä Johnista. Huomasimme tulevamme juttuun hyvin ja vaihdoimme yhteystietoja. Hän asui Munkassa ja minä Puistolassa, aikana jolloin kännyköitä ei vielä ollut.
Junalla ja kympin ratikalla kuljettiin Helsinkiä laidasta laitaan.
Siitä alkoi ystävyytemme, joka on nyt siis kestänyt jo 25 vuotta! Sen aikana on istuttu lentoasemalla odottamassa duraneita käsittämättömän vihjeen perusteella (ja lopulta vihdoin nähty ne!), tanssittu Bananaramaa Sommarössä, työnnetty pikkuveljeä rattaissa lähiössä, itketty miesasioita ja muita, ihmetelty lapsia ja omaa lapsuutta, naurettu hölmöille jutuille, haaveiltu, erottu miehistä ja löydetty uusia, muutettu paikasta toiseen, seurattu lasten kasvamista, purtu hammasta, hankittu ammatit ja aikuistuttu..
Joka kerta kun tapaamme, huomaamme jälleen sen mitä ensimmäiselläkin kerralla. Ja joka kerta on yhtä ihanaa nähdä.

missä sielu lepää

Ajelimme surffiksen kanssa Anjalaan perjantaina vielä kun toiset paiskoivat töitä toimistoissa. Mukaan oli pakattuna kummallekin vähän kädentöitä ja yhdet vaihtovaatteet
(joita ei koskaan tarvitse).
Harmaassa säässä lähdettiin, aurinko ehti kuitenkin hetken pilkahtaa ennen painumistaan horisontin taa.
Mökissä oli sopiva alkulämpö pattereista, laitoin tulisijoihin kunnon tulet viikonloppua varten.
Miten tyydyttävää se onkaan joka kerta, kun tulipesästä kuuluu iloinen rätinä!
Lauantaina vasta saunottiin, ollaan varmaan tosi huvittavan kuuloisia kun kilpaa filistellään saunan lauteilla; 11-vuotias ja minä. Ollaan vähän samalla aaltopituudella..
Vietimme viikonlopun mitääntekemättömyydessä, lauantaina kävimme Kouvolassa ostoskierroksella, josta hyvinkin muotitietoiseksi äitynyt nuorimmainen löysi yhtä ja toista. Minä löysin kirpputorilta aivan upean villaisen smaragdinvihreän ryijymaton kamarin verhojen seuraksi. Jonkin aikaa pähkäilin, mutta tajusin kyllä nopeasti, ettei mattoa voinut enää sinnekään jättää. Ne hetket kun minä neuloin, Surffis tuunasi vanhaa dekkiään uuteen uskoon. Hioi dekkiä ja leikkasi kuviomuovia. Kävi välillä spreijaamassa kuvioon uusia värikerroksia. Lopuksi kiinnitettiin yhdessä uusi grippi pintaan.
Villatakkini sai toisen hihan ja osittaisen kasauksen, seurakseen aloitin pitkiä villasukkia sointuvasta langasta. Värit ovat mulle ihan poikkeukselliset, mutta mustan kanssa toiminevat.
Ja pidän niistä kovasti.

Sunnuntaina kotimatkalla poikettiin vielä kaupassa hakemassa joulufiilistelyä. Taikinat omenatorttuja ja piparkakkuja varten. Ja leivonta-alustana kollegani Heikin pyynnöstäni valmistama maailman paras väline: leivontakaukalo! 60x75cm vaneria pohjana ja reunoilla 3cm korkeat listat. Liimattu ja hiottu. Kyllä kelpaa, tällaista mä oon aina halunnu!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Taianomaisessa valossa ajelin lauantaiaamuna asemalle.
Pakko oli pysäyttää auto ja ottaa edes heikkolaatuinen kuva.
Opiskelu on mukavaa, tällä hetkellä kaikki sellaiset tilanteet, joissa ei tarvitse itse ajatella, ovat tervetulleita. Muuten oma keskittymiskyky on surkea.

Uusi, ryhdikkäämpi pipo vanhan tilalle. Lankana Novitan Crystal.

Luentoneuleeksi aloitin sinappisesta Vikingin Fröyagarnista pallokuvioista takkia.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Lite sommar till Höllviken


Nämä lähtevät pian postiin mukanaan kesäisiä ajatuksia.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Home makeover

Meillä on suuri koti. Seitsemälle sopiva, n. 200m2. 1970-luvulla rakennettu tasakatoksi, 1990-luvulla korotettu 1,5 kerroksiseksi. Alkuperäistä pintaa on jäljellä paljon, ehkä hyväkin niin. Talossa on paljon valoa, isoja ikkunoita ja 70-luvun arkkitehtuuria. Ja paljon sellaista josta en oikein pidä, mutta jonka kimppuun ei suuremmin viitsisi käydä. Tammiparketti on kovin kellastunut ja mäntypaneelit katossa tummuneet. Kahden aikuisen yhteenlyöttäytyessä ei ehkä mietitä sisustusta kokonaisuudeksi vaan tuodaan sisään se mitä jo on. Eli sillisalaatti. Viidettä vuotta olen yrittänyt löytää sillisalaattiin järjestystä pienellä budjetilla. Nyt kävin Marimekon ysmyssä etsimässä..




Etsin musta-valkoisia tekstiilejä ja löysin. Verhoiksi "Joonas", tyynyihin punainen "Noitarumpu" sekä mustasävyisiä vaatetuskankaita. Ostosten seurauksena alakerrassa kävi tuli ja leimaus kun sillisalaatti piti järjestää uusiksi. Keittiön pitkä pöytä muutti olkkariin, Ikeasta löytyi uusi matto. Lähes kaikki tavarat löysivät paikkansa entistä paremmin ja rauhallisemmin musta-valkoisen linjan myötä.
"Siirtolapuutarhan" olin ostanut jo aiemmin, se päätyi nyt keittiöön verhoiksi. Ruokapöydän tuoleja olen käynyt kuolailemassa jo parin kuukauden ajan läheisessä Rekolan osto-ja myyntiliikkeessä, josta ne eilen sitten vihdoin ostin. Tuolit ovat suomalaista tuotantoa, Lahden puuseppätehtaasta. Päällystin istuimet samoilla Marimekon kankailla. Pidän tuoleista todella paljon. Harvoin pinnatuolit ovat yhtä kauniita.
Koti avartui kovasti ja sai rauhallisemman yleisilmeen. Rauhaton mieli ei tästäkään kuitenkaan pysähtynyt. Onpahan koti viihtyisämpi olla levoton.
Tämä olisi myynnissä. Kiinnostaako?

maanantai 11. lokakuuta 2010

Vielä joku jaksaa loistaa.
Oma takki vähän tyhjä.
Päivä kerrallaan.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Huopahommia vapaapäivänä

Tällä hetkellä opinnoista johtuen viikon ainoa vapaapäivä on sunnuntai. Aamulla saa nukkua vähän pidempään ja koko päivän voi puuhata omia juttuja. Onneksi. Jos sunnuntaikin olisi täynnä velvoitteita, en jaksaisi ollenkaan.

Kirpputoreilta olen haalinut huopuvia villapaitoja, ne ovat odottaneet työstämistä jo jonkin aikaa. Muutamat trikoovuoriset tumput ompelin kokeilumielessä. Ihan ok, lämpimiä ainakin.
Pitkä musta pilkottavaksi ostettu villatakki sai päässäni uuden muodon. Tästä tuli erinomainen, vähän japanilainen, hillitty. Pienet puhvihihat, huivikaulus, ei nappeja. Hihansuissa reiät peukaloille. Sopiva lantiopituus. Farkkujen ja bikereiden kanssa just. Tyytyväinen. Täydet viikot jatkuu.. näköpiirissä kuitenkin jo syysloma.