Älä takerru menneeseen, älä haaveile huomisesta.
Keskitä mielesi tähän hetkeen.
-Buddha-



maanantai 14. joulukuuta 2009

Joulu tulla jorpottaa, kaunotar, hirviö ja sata muuta juttua.

Paljon on vettä virrannut taas Keravassa, aika on kiitänyt ja monenlaista on tapahtunut ja syntynyt. Viimeisestä postauksesta on todella kauan, en ole koneen eteen saanut itseäni kammettua, en sitten millään. Tekeminen on ollut antoisampaa kuin tallettaminen. Töissä pidin oppilaille lyhtypajaa ja kokeilin vihdoin servettitekniikkaa. Tulihan niistä kivoja!
Joululahjapaja on käynyt ylikierroksilla ja tilaustöitäkin on ollut. Kummitytär toivoi lahjaksi muhkean kaulahuivin, saamansa pitää. 200x50cm woolia. Olis kelvannu itellekin varsinkin tällä pakkasella!
Kirjolapasia meni pukinkonttiin useammatkin. Kahdella langalla jokatoinen-kirjoneuletta tulee todella lämpöistä. Ja kun värilankana oa itsekseen raidoittuva tulee neulepintaa illuusio useammastakin langasta. Ihan kelvolliset, mikä tärkeintä: lämpimät. Uusi tuttavuus on Kauhavan Kangas-aitan silkkivilla ja bambuvilla, aivan upeita tunnultaan, helpot neuloa ja kauniit värit, sekä kohtuullinen hinta.

Mulleioomitääntekemistä. Tämän ukon suusta ei sitä lausetta kovin usein kuulu. No, kolme minuuttia ja kaveri oli jo kiehauttamassa siirappia ja mausteita piparitaikinaa varten. Taikinan valmistuttua tyyppi suunnitteli talon piirustukset, nyt sekin on jo kasassa.

Suurin osa lahjoista kääriytyy tänä vuonna kangaspusseihin. Kankaita piisaa, eikä pussin surauttamiseen mene kuin 10 minuuttia. Jotenkin paperitouhu on ihan älytöntä, nämä varmaan säilyvät muussa käytössä jatkossakin. Ja jos ei muuten niin uusina lahjapusseina seuraavalle saajalle.

Tästä kukasta otin valehtelematta 50 kuvaa ja tässä on paras tuotos. Taitaa ikivanha digikamera olla jo tiensä päässä kun ei jaksanut enää tarkentaa, huomaan muissakin kuvissa vähän samaa ongelmaa. Näitä teen useammankin kappaleen eri väreissä, toimii ulkovaatteissa ja neuleiden kanssa tosi kauniisti. Tykkään!

Eräillekin tytöille meni sisätossuiksi huopposia. Näistä syntyi pieni ideantynkä, josta ehkä lisää jossain vaiheessa.
Tämä hirviö on ollut lapsuudenkodissani 1970-luvulla. En pitänyt siitä silloinkaan. Kesällä sain tämän yläosan ja vähän virittelin sitä uuteen uskoon ja hupskeikkaa; myin sen autotallikirppiksellä! Avohyllyn ostanut innostui alaosasta kun sellaisesta kuuli ja nyt tämä rumilus sai uuden elämän..

..ihan kelpoisena kaunottarena!
Vähän tuntui haikealta luopua, mutta saanhan mä näitä lisää niin paljon kuin jaksan tehdä.
Joulu on jo ovella, vielä puikoilla anopille hihatin ja monta muuta asiaa. Lomakin kyllä kelpaa, silloin suunnitelmissa tyttären joululahjatoive (since 2006): huoneen remontti.

lauantai 14. marraskuuta 2009

työtä ja tuotoksia

Valmistuneesta Palettisaumattomasta innostuneena sijoitin rahani Noroon. Sukkalankaa, toivon että kolme kerää riittää kuten edelliseenkin. Värit ovat todella herkut.
Hevipariskunnalle sormikkaat.
Oliskohan ollut Novitan uudessa lehdessä kuva, sieltä näytti Tanja: tälläset!

Joulu lähestyy. Pitäis varmaan ruveta lahjahommiin..

maanantai 2. marraskuuta 2009

valmis!

Pitkään nitkuttamani Palette-saumaton on vihdoin valmis.
Väritys on mahtava ja mustan kanssa nappi.
Neulenuttu istuu takaakin todella hyvin, ei lökötä mistään.

Ja ehkä kaikkein eniten pidän viimeistelevästä kukkakiinnittimestä.
Neule oli todella helppo. Ideoin koko jutun työkaverilleni ja innostin itsenikin. Malli on superhelppo ja toimii pienten yksityiskohtien takia loistavasti.
Kukan kehittelin myös. Lempineule jo nyt. Ja teen toisenkin.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Rupeshan sitä syntymään! Saumaton, osa:?. SandnesGarnin Palette toimii hyvin. Helppo neuloa, bambuilla ainakin toimii, metallisilla saattaa olla liian liukasta. Neulepinnasta tulee tasaista ja raidoittuu tosi kauniisti. Suoraan, saumattomaan villatakkiin saan muotoa takaosan ainaoikein-neulekaistaleella ja sijoittamalla hihat mahdollisimman ylös suorassa kappaleessa. Pääntieltä poimin lopuksi silmukat ja kavennan kaarevaksi neuleen. Tästä tulee hyvä!

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

saalista ja uusi tuttavuus

Nyt se syysloma on sitten jo mennyt. Pientä ahdistusta pukkasi vielä eilen kun jattelin jo töihin menoa. Tainnut syysloma olla kuitenkin hiukan liian täyteen ahdettu kaikenlaista. Aloitettiin Surffiksen kanssa keskiviikkona käymällä kaupungilla ennen mökille lähtöä. Niin, kuka käski? Ei kukaan, mutku lupasin. Helsinki on niin väärässä suunnassa Anjalaan lähdön kannalta.. No, selvittiin aika sutjakkaasti ja kuuden nurkilla oltiin jo mökillä. Ilta meni lämmittäessä. Surffis maalaili roolipeliukkojaan ja minä lisäsin vuoroin hellaan puita, vuoroin silmukoita puikolla. Torstaina lähdettiin aamulla sienimetsään ja kerättiinkin korillinen jäisiä ja mukavasti heliseviä suppilovahveroita. Ne ovat jo pakkasessa odottamassa käyttöä. Omenapiirakan ja uuniomenaa tein tänään ja tietenkin vaniljakastikkeen..
Pirkon äidille valmistui syysloman aikana hartiahuivi Novitan Rose-mohairista. Miten joku voi olla 90-vuotias! Miltähän nykymaailma näyttää sen ikäisen silmin?

Kotimatkalla poikettiin Porvooseen tietty Brunbergille ja TeeTee-Shopiin. Kyllä on nykyiset tilat hienot ja valtavasti sisustustavaroita lankojen lisäksi myynnissä! Päätin ruveta neulomaan itselleni ohuesta langasta villatakkia ja arvelin löytäväni Porvoosta langat, niinpäs löysinkin. SandnesGarnilla on kaunis liukuvärjätty sukkalanka Palett. Puolet halvempaa kuin Noro (ei kyllä yhtä kauniita värejä), villaa 75%, nylonia 25%. Neulottaessa ei kyllä myöskään yhtä ihanaa kuin Noro, mutta oikein pehmeää ja kaunista yhtä kaikki. Hitaasti vain tuntuu etenevän. Kahdelta kerältä raidoittuu hyvin. Saa nähdä tuleeko valmista.

maanantai 5. lokakuuta 2009

jotenkin vähän pykii..

Kaikki tuntuu vähän tylsälle. Syyslomaan enää onneksi reilu viikko, mutta sitä ennen pitää tehdä viisi koetta, pitää ja korjata ne ja hoitaa muu opetustyö ja väsyneiden oppilaiden kiukuttelu. Niin ja sit se oma elämä vielä.. Käsityö-osastolla tilaustöitä, Ranco villatakki Tuijalle on onneksi enää yhtä hihaa vaille valmis. Se on ollut aika pitkä projekti, ohut lanka, ohuet puikot ja monta silmukkaa. Onneksi testauksen tuloksena oli tismalleen hyvä istuvuus. Purkaminen olis itkettänyt..
Etualan kukkakuosi löytyi mökin vintiltä jätesäkistä. Tätä ennen se oli kyynärpäistä puhki kulunut takki. Onneksi kukaan ei ostanut kirpparilta itselleen, sain siivouksen yhteydessä uuden tyynyn. Nyt se tukee neulenojatuolissa selkääni.

Alhaalta epäsopivan takin uudistaminen onnistui hyvin. Kuva sen sijaan ei. Ajattelin alunperin tehdä suuren hupun, mutta enpäs teekään. Tai voin tehdä, mutta teen siitä irtoversion niin ei ole liian pysyvää. Mustan kaulurin ja pipon kanssa tosi hyvä. Taskun kukka on oikeassa paikassa, rintarossina olis ollut turhan normi.
Vaatekaappi on tyhjentynyt kirppiksien myötä sellaista vauhtia, että kohta voin tehdä taas itsellenikin jotain. Ehkä.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

syksyinen viikonloppu Anjalassa

Perjantai-iltana joogan jälkeen ajoin hämärtyvässä valossa kohti Anjalaa. Kuutostiellä oli jo pimeää eikä tiellä juuri muita. Elimäentielle päästyäni pimeä taivaanranta hohti vaaleaa lohenpunaista: tajusin hetkessä, että ne olivat minun "kotikyläni" valot. Myllykosken tehtaan valot etäämmällä ja Inkeroisten tehtaan valot minun kyläni vastarannalla. Miten tulikaan hyvä mieli. Muuten pilkkopimeää, mutta taivaalla laikkuina tehtaiden valot. Toivottavasti tehtaita ei lopeteta. Ei tietenkään minun takiani vaan koko Kymijoen alueen ihmisten takia. Perjantai-ilta meni lämmittäessä. Ostin talveksi peruslämpöä ylläpitämään öljykiertopatterin, sen laitoin päälle ja annoin vauhtia puuhellalla. Nopeasti alkoi tupa lämmetä. Tein samalla iltapalaa ja sytyttelin kynttilöitä. Ja neuloin vielä hetken uusia sorkkiani.
Lauantaiaamuna heräsin jo seitsemältä nukuttuani taas kuin tukki. Aamupalan ja kaupassakäynnin jälkeen ryhdyin hommiin. Liiterin katolle piti saada pressu talveksi, ettei lumi sada sisälle. Katon korjaaminen ei enää tänä syksynä olisi mitenkään onnistunut.

Liiterin katto on korkea (n.4m), jyrkkä ja etelän puolelta auringon ja sateen lahottama. Katolle kiipeäminen oli siis melko riskihommaa. Lahommalta puolelta purin alimmat lautarivit ja poistin huopaa. Vaihdoin tilalle muutaman rivin ehjää lautaa koko matkalle. Toiselle puolelle oli sitten pakko kiivetä. Pressu piti kiinnittää harjan yli, ettei harjalta tulisi vuotoa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kiivetä katolle ehjältä puolelta tukilautojen avulla. Adrenaliinitaso nousi todella korkealle kun makasin pitkin pituuttani katolla muutaman tukilaudan varassa, yhdellä kädellä pidin kiinni pressusta ja kiinnityslaudasta, toisella hakkasin naulat paikoilleen. Tämä piti toistaa viidessä eri kohdassa, joten tukilautojakin piti siirtää vielä kahteen kertaan. Viimeisen kohdalla tuli jo niin nälkä ja vähän jo pelottikin, että täytyi pitää ruoka- ja rauhoittumistauko.
Pressun kiinnittäminen lahon puolen reunaan olikin sitten jo helppo juttu. Nytpä on katto suojattu ja talvi saa tulla.
Lopun valoisan ajan käytin läheisessä metsässä ja voi mieletön, mikä ruoka-aitta mulla on vieressä! Suppilovahveroita niin, etten enää jaksanut enempää poimia, mustikoita vielä puskat pullollaan ja puolukat parhaimmillaan. Lähiviikonloppuina täytyy tehdä isommalla porukalla vielä yksi ruuanhankintareissu..
Illalla lämmitin saunan ja ihmettelin omaa onnekkuuttani. Joskus tuntuu siltä, että jotain pahaa on pakko tapahtua kun elämä on näin hyvin. Miksikähän sitä ajattelee näin?
Sunnuntaiaamuna heräsin 10.20 nukuttuani 12 tuntia. Keräsin puusta omenia ja laitoin nurkat kuntoon. Matkalla hain lapset asemalta, olivat isovanhempien luona kyläilemässä. Kotiin päästyäni paistoin HS:n reseptillä IHAN MIELETTÖMÄN HYVÄN OMENAPIIRAKAN.
Ehkä näillä jaksaa taas huomenna töihin..



sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Hyviä päätöksiä.

Aloitin perjantaina hatha-joogan. Se oli järisyttävää.. Ei mitenkään suureellisesti, mutta mun pienellä henkilökohtaisella tasolla. Todella vaikeaa, keskittymistä vaativaa, äärimmäisen rentouttavaa ja mikä olo sen jälkeen!! Hurahdin kertaheitolla. Kerran viikossa tuntuu ihan liian harvalta, toisaalta liikkeitä voin harjoitella kotonakin.
Oli hyvä päätös jäädä kotiin mökille lähtemisen sijaan. Kotona on kyllä ollut monenlaista pakollista puuhaa, mutta onneksi riittävästi aikaa myös rentoutumiseen (=neulomiseen tuntitolkulla). Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan tarvitsevani kiireettömyyttä. Aikataulujen, menemisten ja tulemisten täyttämät päivät saavat hermot kiristymään jo etukäteen. Kodista/kesäkodista on tullut entistäkin tärkeämpi paikka.

Sorkkapari valmistui. Jo aiemmin valmistuneen neuloin kannasta asti uusiksi, oli liian leveä. Nyt hyvät ja napakat, iloiset ja vitsikkäät. Ja varvastossuihin sopivat..
Kesäisen sunnuntaiaamun kunniaksi lähdimme metsään, suppilovahverojahtiin: lähemmäs kymmenen litraa oli kotiintuomisia muutaman tunnin jälkeen! Valmistin gluteenittoman sieni-pekonipiirakan töihin viemisiksi (miehellä juhlaviikko) ja kotiväelle viimevuoden karpaloista kakun hesarin ohjeella. Muunsin ohjetta hieman, laitoin sokerikuorrutteen sijaan itsekeitettyä kinuskikastiketta. Taikina oli ainakin jättihyvää: voita, sokeria, ranskankermaa..

tiistai 15. syyskuuta 2009

sorkkaa!

luulin tekeväni jotakin vähän uniikkia.. sitten eilen selailin blogilinkkejä ja kuinka ollakaan: ilu on tehnyt juuri samaa! varvastossuilija miettii kuumeisesti, miten kautta saisi jatkettua. sorkkasukat näyttävät tosi omituisilta, kaipa niihin silmä tottuu. jalassa ovat kyllä tosi mukavat ja varvastossut onnistuvat taas!
mulla on tällainen villakangaspomppa. yläpäästä istuu tosi hyvin, mutta notkoselästä ei sitten millään. kävin tänään kangashankinnoilla, katsotaan saisko tästä jotain persoonallista!
viikonloppuna oli tarkoitus kokoontua kesämökilleni neulomaan. olen kahden vaiheilla jaksanko kuitenkaan ryhtyä. viime viikot ja viikonloput ovat olleet kaikkea muuta kuin lepoa. mitä jos mentäis vasta keväällä? mitä sanovat mukaan suunnitelleet?

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Kirpputori autotallissa

Kiitos käyneille!

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

hehkua ja munakoisoa

Olen lankalakossa. Siis en osta uusia lankoja ennenkuin on "pakko". Siksi jätin viikonlopun messutkin väliin. Kehittelen olemassaolevista langoista tekemistä, enkä tee ennen kuin olen kehittänyt. Saumattomien neuleiden tekeminen on aika mukavaa. Ja sopivan lievästi haastavaa. Punasävyisistä langoista ryhdyin neulomaan villatakkia, saumatonta jälleen. Kokeilen lyhennettyjä kerroksia muodon saamiseksi, katsotaan mitä tästä syntyy. Viime aikoina neulomukset ovat muotoutuneet matkan varrella.. Ja saas nähdä, päätyykö tämäkään itselle. Jos joku kiinnostuisi matkalla ja lunastaisi pois..
Tässä viimeisin saumaton. Matkan varrella mietitty, onnistui hyvin.
Jos näitä saumattomia alkaa syntyä paljonkin, ehkä pitäisi ruveta miettimään yhteydenottoa kustannustoimittajaan..
Tai sitten ei.


sunnuntai 30. elokuuta 2009

Kristiina

Kristiinan neule valmistui. Eikä ainuttakaan saumaa!
Istuvuus on melko hyvä suhteutettuna siihen, ettei neuleessa ole muotokavennuksia lainkaan.
Mallina toimii blondiksi muuttunut peikkotyttö, joka on hiukan liian lyhyt takkiin.
Näyttää silti kivalta, mallikin piti kovasti.
Seuraava neule on jo päässä tulossa. Yksi muunnelma lisää..

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Vietettiin miehen kanssa kahdenkeskinen viikonloppu mökillä. Käytiin Kotkassa haahuilemassa, tehtiin hyviä ale-löytöjä, syötiin hyvää ruokaa ja nautiskeltiin jälkkärit herttaisessa kahvilassa torin laidalla. Kotimatkalla päästin kaasun ylös Lindkosken tienhaarassa ja poikkesin sähköpostivihjeen perusteella (suurkiitos!) vanhan meijerin kirppikselle. Sitä pitää elokuun viikonloppuina juju-Mari miehensä kanssa. Intia-aiheinen taulu löytyi olkkarin muiden töiden seuraksi ja sopiikin täsmälleen! Jos vain joku siinä suunnassa liikkuu, menkää ihmeessä! Lindkoski/Lapinjärvi-risteyksestä kohti Lapinjärveä, alle kilsan päässä 6-tiestä.
Kristiinalle syntyy turkoosi neule, samanlainen kuin mun halpislankamalli.
No, vähän paranneltu..

Hieno viikonloppu oli. Kantarellejä ja suppilovahveroita löytyi lähimetsästä.
Syötiin niistä iltapalaruisleivät. Nam.

sunnuntai 16. elokuuta 2009

Kiitos!


Suurkiitos kaikille kirppiksellä käyneille! Tavara lähti kiertämään ja moni kotiin tyytyväisenä.. Seuraava kirppis Leankuja 9:n autotallissa 12.-13.9. Erityisen paljon tarjolla vauvatavaraa ja vaatteita. Autotallikahvilakin toimii jälleen.. Kynnellekykenevät siis löydöille silloin!

perjantai 7. elokuuta 2009

kerrankin hyvän sai halvalla

Hihatinmuunnelma (omasta päästä) valmis. Villaa 54%, nylonia loput.
Neuleen hinta 4,90€ (nämä on niitä TH-Marketin lankoja).
Ja väri on ihan mahtava! En olisi uskonut, miten hyvin sopii!
Neuleen muotokin on ihanteellinen, korostaa ja häivyttää juuri oikeita kohtia.
Ja todella mukava päällä!

tiistai 4. elokuuta 2009

Puikoilla on tuloillaan Patonsin halpislangasta hihatinmuunnelma. Pitkä, liehuvahelmainen, perusmallia istuvampi silmukkasiirtojen avulla. Ihana, pehmeä ja lämmin.
Peikkotytöllä on rippijuhla viikonloppuna.
Mun ihana ja kaunis tyttöni.

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Ehdotuksia neuleviikonlopuksi

Kiitos kiinnostuneille! Ihanaa, että on muitakin samoin ajattelevia!
Ehdotan neuleviikonlopuksi 19.-20.9, lähtö la-aamuna, paluu su ip. Ohjelmaehdotuksia otetaan vastaan.. ja alustavia ilmoittautumisia.
Mikäli tämä ajankohta vaikuttaa huonolta, ehdottakaa muita.
Jos tulee kysyttävää henkilökohtaisemmin, laita postia kasveska(at)kolumbus.fi

Laastihommia ja kauhea sotku

Keittiön sydänmuuri on ollut tällainen, ankea ja karsee. Nyt oli aika sen kunnostamisen, marssin taas rautakauppaan (pitäisköhän oikeesti ottaa tänne mainostilaa!!!) ja sain erinomaiset neuvot vanhemmalta myyjältä. Ensimmäisen kerran tuntui, että otettiin vakavasti ja oikein jutusteltiin. Käsimuurauslaastia, heittotekniikalla. Luvassa paljon sotkua, lupaili myyjä. Vanha laasti on kalkkilaastia ja hyvin haurasta ja huokoista. Liian tömäkkä laasti irrottaisi vanhan mukanaan, joten uuden täytyy olla samankaltaista.
Heittotekniikka tarkoittaa siis sitä, että muurauskauhaan otetaan laastia ja se heitetään muurattavaan kohtaan, tämä toistetaan, kunnes tavaraa on riittävästi. Pohja pitää kostuttaa ennen viskelyä. No kyllähän kädentaitoihminen sellaisen osaa! Jep. Lattian kautta meni aika paljon.. Idea on ihan selvillä, mutta tekniikka ei todellakaan. Välillä laasti lähti napakan ranneliikkeen saattelemana ja tarttui kiinni, toisinaan taas heittäessä jo tiesi, että putoavasta laastista täytyy yrittää ottaa koppi.
Laastin tasoitus tulisi tehdä laudalla, alhaalta ylös hiukan lautaa heilutellen, jotta laasti löytää kotia. Minä tasottelin kyllä kauhalla, lopputulos ihan siedettävä ensikertalaiselle. Muurin nurkan tekeminen oli kyllä hyvin erikoinen suoritus. Mutta nurkka tuli.
Tässä on laastihommat jo tehtynä. Tuloksena kolmenlaista pintaa: vanhaa laastipintaa, vanhaa, moneen kertaan maalattua pintaa ja uutta laastipintaa. Seuraava kysymys: miten ihmeessä tästä saa yhtenäisen??
Vastaus löytyi hetken kokeilujen perästä. Yhdellä sävyllä maalattuna pinnasta tuli ankea ja tylsä. Ainoa muutos lähtötilanteeseen siis tylsä. Kaivelin vanhoja maalinjämiä ja otin vanhan roosan esille ja testailin muurin syrjään roskisvalmiilla sudilla ronskeja vetoja. Sieltä löytyi vastaus: käsittelin koko muurin vanhalla roosalla efektipinnaksi. Paremmin ei olisi epätasaisuus hävinnyt ilman koko muurin uusimista. Hellan maalasin munakoison violetilla (sävy on melko sama kuin verhoissa). Ensialkuun lopputulos näytti aika hurjalta, mutta pienen sisustelun jälkeen se onkin hurmaava. Huoneen korkeus ja muiden pintojen vaaleus antavat juuri sen tilan, mitä tällainen väriläiskä tarvitsee.
Ja vinkki: maalikaupasta saa ilmaiseksi väripastapullojen loppuja. Sävytin mustalla värillä ostamani hellamaalin itse tummaksi liian vaaleasta sävystä. Myyjä oli kaukaa viisas kun antoi varuiksi pullon mukaan. Väripastaa voi käyttää mm. betonitöiden veden värjäämiseen, jolloin betonista tulee suoraan sävytettyä.
Tässä muurin pinta näkyy hyvin.
Tämä väriyhdistelmä on mielestäni lähellä maailman kauneinta.
Hivelee silmää.
Muuri kaipasi ehdottomasti yksityiskohtia. Kirppiksiltä olen löytänyt molemmat Neitsyet, niille laitoin kehykseksi talossa olleen hiekkasihdin. Ja katosta roikkumaan valkea häkki..

Koko tupa on nyt viimein valmis. Takanurkasta tuli erittäin viihtyisä. Kamarin oven maalasin kevyesti kertaalleen (suurempi kunnostus saa vielä odottaa), ruuvasin siihen enkelinsiipinaulakon ja laitoin kirppislöytöponchon roikkumaan ansaitsemansa huomion kohteeksi. Aamulla oli ihanaa herätä tästä näkymästä ja tajuta että tämä on todella totta!

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Neuleviikonloppu?



Kiinnostaako neuleviikonloppu luonani Anjalan mökillä syys-lokakuussa? Kahdeksan mahtuu mukaan helposti, hyvällä tahdolla muutama enemmänkin. Ohjelmassa voisi olla neulomisen lisäksi kirppisturnee, syömistä, saunomista ja akkojen höpinöitä. Jos olet kiinnostunut, laita kommenttiboxiin tietoa..

Riittävän kiinnostuksen myötä reissu järjestyy varmasti!

Olishan se ihanaa..

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Kuumia päiviä kalliolla

Oltiin Surffiksen kanssa kahdestaan vihdoin! Tuntui, etten ole koko poikaa nähnytkään kesälomalla, sen verran on ollut tapahtumia. Puuhasteltiin yhdessä, oltiin mitääntekemättömiä, syötiin kun huvitti (puoliväkisin silloinkin), nukuttiin pitkään, saunottiin ja kerättiin piirakkaan mustikat. Ja Legoja rakenneltiin tietenkin (minä vain katselin ja kuuntelin selostusta).
Minä kehittelin vanhoille roinille uutta käyttöä.
Kuistin eteen istutin pelakuut vuotavaan vesiastiaan.
Puulaatikko oli ennen huusin portaana, valurautapataan istutin lisää pelakuita..

Pihapöytä syntyi sivustavedettävän sohvan kannesta ja romulaudasta nikkaroimistani pukkijaloista, valkoisella maalilla peittyy kaikki ruma..
Rottinkikeinu löytyi markkinoilta, se löysi paikkansa vaahteran oksalta..
Käyttökelvottomat tikkaat maalasin valkoiseksi ja kiinnitin kesähuoneen kuistin oviaukkoon. Pelakuille rakensin pienen hyllyn..

Lilan langan ostin Eilan langasta ja neuloin naapurin Tytsälle pitkät villikset. Tytti on saanut olomme tuntumaan tervetulleelta ja hän miehensä kanssa on auttanut kaikessa mahdollisessa. Villasukat ovat vähintä mitä voi laittaa kiitokseksi. Antsa sai jo omansa, herneenvihreät. Oikeastaan jokainen naapuri saisi saada villikset..

Alkavalla viikolla saan omia vieraita. Mennään oikein tyttöjen kanssa! Mahtavaa!!