Monta vuotta kaapissa olleet huopuvat villalangat tulivat vihdoin käyttöön. Neuloin, kirjoin, huovutin, tuloksena lämpöisin villatakki ikänä. Näillä pakkasilla tervetullut.

Karpalo-tossut.

Peikkotyttö teki korvikset. Jos voi lapselleen olla kateellinen, niin olen. Värienkäyttötaidosta. Äitini on suvereeni ja niin on tyttärenikin. Miksi hyppäsi sukupolven yli?

inspiroitua..

Aika vähällä motivoinnilla saa aika paljon aikaan. Ystäväni Taina lähetti s-postiin tapettimallilinkin, kauniin keltaisen Eijffingerin mallin. Samoihin aikoihin selasin uutta S-käsityölehteä, jonka sivuilla oli myös asiaan liittyvää kuvamateriaalia. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, mitä tehdä seitsemän hengen eteiselle, jotain ehostavaa ja siistivää. Ja siitä se sitten lähti..

Eteinen on (kuten monet ovat) pitkulainen käytävä. Rakennusajan (1970-lopun) muodin mukaisesti pinnoissa on paljon puuta: katto tummunutta paneelia, ovet jo kellastumneita, vaatekaappien ovet säleikköä. Tilaa on periaatteessa riittävästi, tavaraa tietenkin aivan liikaa. Eritoten kenkiä. Tuulikaappi antaa vähän lisätilaa.
Tuulikaapin säilytysratkaisut laitoin uusiksi. Syvennyksessä oli aiemmin tanko takeille, kengät olivat lattialla kenkätelineessä. Nyt takit ovat kenkähyllyjen viereen jäävässä nurkassa ja vastaisella seinällä ja kengille on säilytyspaikka hyllyissä. Metalliset kenkätelineet ovat Ikeasta, n. 5€/kpl. Katon maalasin valkeaksi, avaruutta tuli paljon lisää kun lattia tyhjeni ja katto nousi ainakin visuaalisesti.

Eteisen toimivimpia ratkaisuja on tämä teline (Ikeasta tämäkin). Kaikki on paikallaan, avaimet löytyvät joka aamu, samoin heijastimet, aurinkolasit, vaateharjat ym. Ja kellonajan voi tarkistaa kun yöllä käy vessassa (miksihän sen muuten joka kerta tekeekin?)

Tapetiksi valitsin Birger Kaipiaisen Kiurujen yön keltaisena. Väri sopii huoneeseen hyvin ja tyyli talon arkkitehtuuriin. Olen nähnyt tästä variaatioita muutamissa blogeissa ja ihastunut kovasti voimakkaaseen värimaailmaan. Tapettitalosta kävin hakemassa, hinta oli kyllä melkoinen, mutta kaksi rullaa onneksi riitti ja tuulikaapin seinäänkin vielä jäi. Tapetin käsittely oli helppoa ja kohdistaminen onnistui hyvin. Hukkapalojakaan ei liiemmälti tullut. Listoja irroittamalla tapetin reunat sai kauniisti piiloon.

Katon maalasin tästäkin huoneesta valkoiseksi. Huone on nyt kokonaisuus ja vanhat virttyneet värit heräsivät uuteen eloon tapetin ansiosta. Kengät ovat poissa lattioilta, ylimääräinen kenkienpukemistuoli sai mennä muuaalle ja tukevasta kenkätelineestä tuli samalla penkki. Kaksi työpäivän iltaa ja yksi lauantai. Hauiksille kyytiä ja inhottavimmat työt (katon maalaus kolmeen kertaan) ensin. Lopussa kiitos seisoo.

Verryttelyä tulevaa mökkikautta ja kesälomaa (=työleiriä) varten...

Joululomalta!

Loma on loppu ja työt odottaa. Ihan hyvä niin. Lomalla on tullut viimeisteltyä keskeneräisiä, niitä, jotka jäivät joulun jalkoihin. Ja tietysti tehtyä jotain uuttakin. Aika rauhallisesti kuitenkin. Niin, että hartioiden pahimmat jumit ovat saaneet laueta lähes itsekseen. Kummityttö saa muhkean kaulahuivin seuraksi pionilapaset. Tämä oli todella koukuttavaa! Ostin virolaisen Käsityö-lehden ja ihastuin heti. Sieltä inspiroiduin kirjotun neuletakin hurmassa lapasiin.. Ei tarvitse mennä kuin meren yli pieni matka ja jo on toisenlainen kulttuuri edessä!

Noronuttukin tuli nikuteltua. Vein kukkakiinnitystä hiukan eteenpäin ja jätin kukan keskelle aukon nappia varten. Toimii. Lanka loppui kukkiin ja taskuihin ei enää riittänyt, harmi koska reuna hiukan liekottaa. Mutta en millään viitsisi ostaa sitä parinkympin kerää kahden taskun takia.. Täytyy miettiä joku ratkaisu jos liekottaa pahasti.

Secretwoolista tilasin vähän villoja, sinivihreästä tuli japanialaiset, mustasta pipo. Mutta onpa kauhean näköinen tuo vihreä pohja! Onneksi siihen menee aina jalka päälle. Laitan näihin vielä kumipohjat etteivät kulu puhki. Surffiskin sai uudet kouluhuopposet vanhojen puhkikuluneiden tilalle. Oli kovin tyytyväinen kun on jalat taas suojassa sisälläkin!

Ja se peikkotytön huoneen remontti! Tässähän se, vaikkei tietenkään yhtä hienoilla väreillä kuin oikeasti (koska mulla on edelleen se surkia kamera). Huone oli siis aivan vaalea, seinässä maalattuja raitoja, roosaa, valkoista ja limeä. Tässä muutoksen jälkeen ja kaikki kotoisin 15-vuotiaan sielunmaisemasta! Tiesin kyllä että tyttö on suvereeni värien kanssa, mutta yllätyin silti täysin. Tämä tyttö ei lähde lukioon haaskaamaan lahjojaan, tämä tyttö lähteen sukunsa ensimmäisenä amikseen ylpeän äidin kannustamana!

Joulu tulla jorpottaa, kaunotar, hirviö ja sata muuta juttua.

Paljon on vettä virrannut taas Keravassa, aika on kiitänyt ja monenlaista on tapahtunut ja syntynyt. Viimeisestä postauksesta on todella kauan, en ole koneen eteen saanut itseäni kammettua, en sitten millään. Tekeminen on ollut antoisampaa kuin tallettaminen. Töissä pidin oppilaille lyhtypajaa ja kokeilin vihdoin servettitekniikkaa. Tulihan niistä kivoja!
Joululahjapaja on käynyt ylikierroksilla ja tilaustöitäkin on ollut. Kummitytär toivoi lahjaksi muhkean kaulahuivin, saamansa pitää. 200x50cm woolia. Olis kelvannu itellekin varsinkin tällä pakkasella!
Kirjolapasia meni pukinkonttiin useammatkin. Kahdella langalla jokatoinen-kirjoneuletta tulee todella lämpöistä. Ja kun värilankana oa itsekseen raidoittuva tulee neulepintaa illuusio useammastakin langasta. Ihan kelvolliset, mikä tärkeintä: lämpimät. Uusi tuttavuus on Kauhavan Kangas-aitan silkkivilla ja bambuvilla, aivan upeita tunnultaan, helpot neuloa ja kauniit värit, sekä kohtuullinen hinta.

Mulleioomitääntekemistä. Tämän ukon suusta ei sitä lausetta kovin usein kuulu. No, kolme minuuttia ja kaveri oli jo kiehauttamassa siirappia ja mausteita piparitaikinaa varten. Taikinan valmistuttua tyyppi suunnitteli talon piirustukset, nyt sekin on jo kasassa.

Suurin osa lahjoista kääriytyy tänä vuonna kangaspusseihin. Kankaita piisaa, eikä pussin surauttamiseen mene kuin 10 minuuttia. Jotenkin paperitouhu on ihan älytöntä, nämä varmaan säilyvät muussa käytössä jatkossakin. Ja jos ei muuten niin uusina lahjapusseina seuraavalle saajalle.

Tästä kukasta otin valehtelematta 50 kuvaa ja tässä on paras tuotos. Taitaa ikivanha digikamera olla jo tiensä päässä kun ei jaksanut enää tarkentaa, huomaan muissakin kuvissa vähän samaa ongelmaa. Näitä teen useammankin kappaleen eri väreissä, toimii ulkovaatteissa ja neuleiden kanssa tosi kauniisti. Tykkään!

Eräillekin tytöille meni sisätossuiksi huopposia. Näistä syntyi pieni ideantynkä, josta ehkä lisää jossain vaiheessa.

Tämä hirviö on ollut lapsuudenkodissani 1970-luvulla. En pitänyt siitä silloinkaan. Kesällä sain tämän yläosan ja vähän virittelin sitä uuteen uskoon ja hupskeikkaa; myin sen autotallikirppiksellä! Avohyllyn ostanut innostui alaosasta kun sellaisesta kuuli ja nyt tämä rumilus sai uuden elämän..

..ihan kelpoisena kaunottarena!

Vähän tuntui haikealta luopua, mutta saanhan mä näitä lisää niin paljon kuin jaksan tehdä.

Joulu on jo ovella, vielä puikoilla anopille hihatin ja monta muuta asiaa. Lomakin kyllä kelpaa, silloin suunnitelmissa tyttären joululahjatoive (since 2006): huoneen remontti.

työtä ja tuotoksia

Valmistuneesta Palettisaumattomasta innostuneena sijoitin rahani Noroon. Sukkalankaa, toivon että kolme kerää riittää kuten edelliseenkin. Värit ovat todella herkut.
Hevipariskunnalle sormikkaat.
Oliskohan ollut Novitan uudessa lehdessä kuva, sieltä näytti Tanja: tälläset!

Joulu lähestyy. Pitäis varmaan ruveta lahjahommiin..

valmis!

Pitkään nitkuttamani Palette-saumaton on vihdoin valmis.

Väritys on mahtava ja mustan kanssa nappi.
Neulenuttu istuu takaakin todella hyvin, ei lökötä mistään.

Ja ehkä kaikkein eniten pidän viimeistelevästä kukkakiinnittimestä.

Neule oli todella helppo. Ideoin koko jutun työkaverilleni ja innostin itsenikin. Malli on superhelppo ja toimii pienten yksityiskohtien takia loistavasti.

Kukan kehittelin myös. Lempineule jo nyt. Ja teen toisenkin.

Rupeshan sitä syntymään! Saumaton, osa:?. SandnesGarnin Palette toimii hyvin. Helppo neuloa, bambuilla ainakin toimii, metallisilla saattaa olla liian liukasta. Neulepinnasta tulee tasaista ja raidoittuu tosi kauniisti. Suoraan, saumattomaan villatakkiin saan muotoa takaosan ainaoikein-neulekaistaleella ja sijoittamalla hihat mahdollisimman ylös suorassa kappaleessa. Pääntieltä poimin lopuksi silmukat ja kavennan kaarevaksi neuleen. Tästä tulee hyvä!