Verho on vihdoin valmis. Aika pitkään meni tehdessä, mutta tekeminen oli koko matkan mukavaa. Lopputulos on onnistunut ja huoneesta otetut värit tekevät verhosta kokoavan elementin. Sain taas oman neulomisnurkkauksen kun verhoilemani tuoli löysi itselleen paikan.
Keittiön puoleisessa näkymässä on keittiön värit. Näinkin pieni yksittäinen osa lisää kodikkuutta runsaasti. Ääntä verho tuskin hirveästi eristää, mutta vaimentaa kuitenkin terävimmät kolinat.
Keittiön puoleisessa näkymässä on keittiön värit. Näinkin pieni yksittäinen osa lisää kodikkuutta runsaasti. Ääntä verho tuskin hirveästi eristää, mutta vaimentaa kuitenkin terävimmät kolinat.
Hartiat ON jumissa. Menen kuntosalille kadottamaan jumituksen.
4 kommenttia:
Hei!
Sulla on kaikkea hienoa täällä! Miten en ennen ole tänne eksynyt??
ihana satupuu!
Molemmilla puolilla...! ;)
näyttääpä hulvattoman kodikkaalta! Laitoitko tuohon verhoon mitään väliin - ohuen ohutta vanua tai trikooneulosta tai jotain? Uppee!
Kiitos Lallukka eilisestä! Olet minulle tosi rakas! Valoa ja lämpöä, Sanna
Lähetä kommentti