Älä takerru menneeseen, älä haaveile huomisesta.
Keskitä mielesi tähän hetkeen.
-Buddha-



sunnuntai 30. syyskuuta 2007


kasvatusasioita..

villaketun blogissa vieraillessani palasi taas mieleeni:

miksi on hyvä, että lapsi saa olla rauhassa ja harrastaa kivoja asioita kotona.. jos lapsi aina kuskataan muualle viihtymään ja koti jää pelkäksi huoltopisteeksi, mitä lapselle siinä annetaan ymmärtää? että kotona ei tartte tykätä olla, eikä kotona ole mitään tekemistä? minkälainen aikuinen kasvaa siitä lapsesta, joka on oppinut viihtymään muualla kuin kotona? eikö lopputuloksena ole muualle hakeutuva aikuinen? minkälaista on yrittää viihtyä kotona vaikkapa pienten lasten kanssa, jos kaikki kiva ja tekeminen on muualla? elämä on muualla? kädentaidot kunniaan ja sassiin, saadaan porukka viihtymään.. kotona! sanoo rapu-koti-ihminen.

maanantai 24. syyskuuta 2007


kauan eläköön sienisaalis! sunnuntain sieniretkeltä sotungin högbergetin maastoon saaliina muutama kilo suppilovahveroita. osa jo ahmittu, pakkaseen loput! sienimetsästäjän ahneus on rajaton kun saalista alkaa löytyä..

lauantai 22. syyskuuta 2007


leppoisa lauantai nuorimmaisen seurassa. hyvää mieltä tuulessa ja sateessa. mentiin yhdessä aamulla junalla helsinkiin, ostoksille: rauhassa lelukauppaan ja lankakauppaan = jokaiselle jotakin. katsoimme elokuvan "kikin lähettipalvelu", se oli taattua miyazakin estetiikkaa ja kirkasotsaisuutta. nuorimmaisen kanssa niistä tulee vielä erityisen superhieno olo, jaamme yhteisen, ihmettelevän elämänkatsomuksen.

perjantai 21. syyskuuta 2007


huvittavaa huomata oman värimaailman realismi. blogissa se tulee todella silmille. vihreää, vaaleanpunaista ja turkoosia. turhatipukin on samaa mieltä..

torstai 20. syyskuuta 2007

taas on viikonloppu tulossa. kunpa oppilaani ymmärtäisivät, kuinka tärkeää on tehdä töitä täysillä joka päivä. kun päivät kuluu niin nopeaan! tämä viikko on kyllä ollut onnistunut kaikin puolin. vielä huomenna museoon..




yoda-pipa tuli vihdoin tehtyä eilen

maanantai 17. syyskuuta 2007

mi casa


mökillä oli ihanaa. työleirintynkää, pakenin salaa aina neulomaan.. yhdet pitkävartisen sukat valmistui, toiset alkuun. eskolta parkanon kehräämöstä hain nuorisolle lankoja kahella sadalla. tänään syntyi koulussa jo vaikka mitä!


oma mökki on sanoinkuvaamattoman tärkeä mulle. se on kaunis, juuri minua ja itse tehty. se on kyllä pieni ja vaatimaton, vähän kuten omistajansakin (kauankohan jaksan huijata itseäni vaatimattomuudella..)matka on kyllä turkasen pitkä, mutta aina kun perille pääsee, tulee niiiin hyvä mieli.

keskiviikko 12. syyskuuta 2007


nämä japanialaiset sisätossut valmistuivat eilen. ovat herkut ja jalassa superlämpöiset!

tiistai 11. syyskuuta 2007

toipuminen

oli ihanaa mennä töihin surkean päivän jälkeen. oppilaani ovat myötätuntoisia ja kultaisia. joskus katsekin riittää kertomaan ajatuksen, tänään sain monta sellaista katsetta. työparini on ollut korvaamaton jo monta kertaa, toivottavasti voin olla korvaamaton takaisin. kiitos ja kiitos.

maanantai 10. syyskuuta 2007

järkytys


tänä aamuna vanhin lapseni jäi auton alle. sain puhelun työmatkalla, poikani soitti omituisen kuuloisena ja antoi puhelimen tutulle naiselle. hän sai kerrottua mitä oli tapahtunut. jäin välittömästi bussista ulos, otin taksin takaisin ja kiiruhdin lapseni luo. hän oli järkyttynyt, mutta kunnossa. JUMALAN KIITOS!

kävimme lääkärissä, mitään ei ole vialla. olkapäässä ruhje ja huomenna ehkä kunnollista lihaskipua, muuten: ei mitään. enkeleitä oli paikalla enemmän kuin yksi pehmittämässä lapseni ilmalentoa. se oli kuitenkin ollut useamman metrin lento..

mutta minä. minä olen päästäni aivan sekaisin. itkettää vaan. ymmärrän liian hyvin, miten lähellä oli matkan pää. olen itsekin toisella kierroksella, nyt poikanikin on.

paikalle sattui onneksi tuttuja ihmisiä, jotka poikani puhelimesta ilmoittivat tapahtuneesta minulle ja auttoivat poikaani. autoa ajanut mieshenkilökin saattoi poikani kotiin ja oli hänen seurassaan kunnes mieheni meni paikalle. ihmiset ovat kultaisia. kiitos heille kaikille.

tiistai 4. syyskuuta 2007



pieniä onnen hetkiä


hieno olo. kymppiluokkalaisten opettaminen on tilkkutäkkiä, joskus siihen näköjään tulee kaunis pala. hienoa huomata koskettaneensa jotakin nuoren ihmisen sisällä ja saada palkkioksi luottamuksen ilmapiiri.


atacama-lankaakin löytyi kirstusta tarpeeksi, palmikkotoppi valmistuu sittenkin! päivä on suurenmoinen ja onni pienissä asioissa.