Älä takerru menneeseen, älä haaveile huomisesta.
Keskitä mielesi tähän hetkeen.
-Buddha-



maanantai 24. kesäkuuta 2013

kesää parhaimmillaan


vietimme juhannusta nuorimmaiseni kanssa kahden mökillä. muu perhe oli levittäytynyt moneen osaan suomea. mies oli poikiensa kanssa paraisilla, vanhin lapsista misijoella rovaniemen takana töissä, keskimmäinen vantaalla töissä ja me anjalassa. leppoisaa oli ainakin meillä kahdella. söimme hyvin, nukuimme kuin tukit ja saunoimme. kumpikin puuhaili myös omiaan; nuorimmainen minecraftia ja minä lukujärjestyksiä ja kesken ollutta kirjontaa. tyynyn kirjonta tuli valmiiksi (kuvassa) ja lukkaritkin näyttää hyvältä (ensimmäiset ikinä). lukujärjestysten tekeminen vähän jännitti, en ollut ihan varma riittääkö pääni siihen. nyt näyttää siltä että riitti, syksyllä se sitten kunnolla testataan käytännössä. olen varautunut kyllä palautteeseen..
loma häämöttää nyt ihan nurkalla, enää muutama päivä!
käsitöitä on tulossa ja valmistumassa, niistä tulee päivityksiä tuonnempana. heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna odottaa viime vuoden tapaan taas kasvivärjäysliemet! keltakankaan rouvat ovat taas järjestäytyneet ja kutsuivat minutkin mukaan!

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

(linnun)poikia


ostin keväällä todella kauniit pelargoniat parvekkeen seinän laatikkoon. ostin jopa oman kastelukannun partsille, että kasteleminen ja hoivaaminen on mutkatonta. vaan kuinka kävikään.. noin kaksi viikkoa kukkien hankinnan jälkeen menin jälleen niitä kastelemaan. laatikostapa pyrähti lentoon pieni lintu, se lensi sisälle avoimesta parvekkeen ovesta. ensin se törmäsi vastakkaisen seinän ikkunaan ja tyhjensi suolensa. sitten se pyrähti alakertaan ja jälleen toimitti samat asiat olohuoneen ikkunaa vasten.viimein se lennähti takaovesta rantametsään. palasin takaisin parvekkeelle ja kurkistin laatikkoon: siellä olikin tämän linnun pesä ja pesässä  viisi munaa. tarkistin lintukirjasta havaintoni, kyseessä on punarinta. ymmärsin samantien, että pelargonioiden vaaliminen olisi unohdettava suuremman tehtävän tieltä. nyt meidän oli varjeltava punarinnan pesimärauhaa. hetken olin huolissani, olinko onnistunut säikyttämään emon tiehensä, mutta huoleni oli turha. emo oli pian palannut hautomaan munia.

 nyt pesässä on viisi vähän eri ikäistä poikasta limittäin ja lomittain.

 emolla on melkoinen tehtävä niiden ruokkimisessa. toivottavasti tuomenkehrääjäkoi on niiden herkkua, tänä vuonna toukkia on runsain mitoin. varovaisiin kuvaushiippailuihini pikkuiset suhtautuvat syvällä vakavuudella: ne jähmettyvät hyvin nopeasti liikkumattomiksi kun kameransuljin räpsähtää. eläinlapset osaavat varoa vaaraa aivan itsestään, ihan yhtä helppoa ei ole ihmislasten kanssa..

nuorimmaiseni täytti juuri 14, keskimmäinen valmistui ammattiin ja vanhin muutti kesäksi omaan kotiin. kotimme alkaa hiljalleen muistuttaa mummolaa ilman jälkeläisiä. pyysin lapsiani viivytyksettä tiedottamaan, mikäli he havainnoivat koipallomaisen mummolatuoksun sisään tullessaan. rauha ja seesteisyys kyllä kelpaavat, mutta mummolatuoksuun ei kai nelikymppisen vielä tarvitse asennoitua. tässä vaiheessa
vanhemmuutta voin vain toivoa, että olen osannut antaa lapsilleni pesästä lähtöön tarvittavat taidot ja kyvyn välttää pahimmat vaarat. aivan kuten linnunpojatkin.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

retkien viikko

koulut ovat loppuneet, mutta rehtoreiden työt jatkuu seuraavan lukuvuoden suunnittelun merkeissä. myös tällaisten apulaisrehtoreiden. lomatunnelma on silti käsillä, koulun arki muuttuu kovin toiseksi kun oppilaat ja henkilöstö ovat lähteneet kesän viettoon. työpäivät ovat rauhallisempia, ajattelulle onkin yht´äkkiä tilaa ja kotiin pääsee ajoissa.. varsinainen loma on heinäkuussa. olin varautunut 20:een lomapäivään, mutta asiaa kysyessäni kuulinkin niitä olevan 30! saan viettää huoletta koko heinäkuun ja muihinkin lomiin jää päiviä käytettäväksi pitkin vuotta. näin sitä yllättyy positiivisesti kun on varautunut vähempään..


 reksien tyhy-retki suuntautui helsingin edustalle purjelaiva gerdalla. sää oli mitä parhain ja tunnelma rentoutunut. 49-metrisen laivan purjeiden nosto on todella vaikuttavaa seurattavaa. pääsin testaamaan uuden lumiani kameraominaisuuksia siinäkin toivossa, että voisin hoitaa bloggaamisen kokonaan puhelimella. vielä en ole onnistunut siinä yrityksistä huolimatta. jos jollakin on hyvät ohjeet lumian ja bloggerin yhdistämiseen niin kiitos, otan vastaan :)


 viikon toinen retki suuntautui 5-vuotishääpäivän kunniaksi porvooseen. valitsimme ruokapaikaksi sicapellen, joka osoittautui erinomaiseksi! ruoka-ainekset olivat huippuluokkaa ja mikä parasta kotimaista ja paikoitellen lähituotantoa. henkilökunnan osaaminen ja tietämys oli ilahduttavaa ja ruoka erinomaista. suosittelen erityisesti  aikuisporukassa kokeiltavaksi, meidän hääpäiväaterialle oli ainakin täydellinen paikka. skoolasimme juhlan kunniaksi mustaherukanlehtikuohulla joka oli meidän makuumme erinomainen alkoholiton vaihtoehto. minusta on todella hienoa, että tässä maassa on enenevässä määrin ravintoloita, joissa suomalainen ruoka on pääosassa. meillä on hieno ja selkeä ruokakulttuuri, josta saisimme olla enemmänkin ylpeitä.