valkoista ja punaista

lähipäivät olen askaroinut morsiusneitojen mekkojen parissa. nilkkapituinen mekko antaa morsiusneidoille esimakua päivästä prinsessana.. toivottavasti saan mekoista kuvia täytteiden kera, nyt ovat vähän lättänöitä. kaavoituksen tein t-paitojen ja pituusmittojen avulla, aina vähän jännittää kun ei pääse sovittamaan välissä.. takana pukemista helpottava nappi ja yksityiskohtana pitkä vyö. materiaalina neulospitsi ja viskoositrikoo. yksinkertaista ja käytännöllistä, silti juhlavaa.


tilasin polkkajamin julisteen, sen tieltä riisuin keittiön seinältä tarrapuun. keräsin sen varoen voipaperille osa osalta ja myin kirppiksellä seuraavalle. vähän arvelutti, mutta sinne meni!

tänä kesänä olen siirtynyt mökin ulkopuolen korjaamiseen. kuistin olen korjannut ja rakentanut uudelleen lähes kokonaan, kuvasta kuitenkin hyvin erottaa, miten paljon saa pelkällä maalilla aikaan. vanhuskin näköjään ehostuu pakkelilla.

vetskariötököitä

tällaiset ilkikurimukset pomppasivat ompelukoneesta ukkospäivän sadetunteina (idea ei ole oma, valitettavasti).. mustikoita saatiin lisää pakkaseen, talon nurkka maalautui houkuttamaan koko talon maalaamiseen ja mies pilkkoi polttopuiksi ison kasan kaadettujen vaahteroiden oksia. vielä tänne kesäkotiin pääsee kokonaiseksi viikoksi, sitten on pitkä loma ohi ja töihin paluu odottaa. mukavaa onkin palata, oppilaat ovat jo tulleet uniin. hyvällä tavalla onneksi. opiskeluakin on tiedossa ensi vuodelle, nyt odotan uutisia niiden laadusta. tulossa joko parasta mahdollista laajasti tai sitten hyvää ja vähän lyhyemmin. molemmat sopii, mutta mieluummin ottaisin sen laajemman..

hellepuuhia

hikinen hellepäivä sopi mainiosti pienimuotoiseen toimintaan. tämä, joskus ehkä koulutyönä tehty jakkara sai uuden ilmeen. poistin istuimen maalikerrokset ja puhdistin metallijalat. uuden maalin sekoitin itse valkoiseen kalustemaaliin rautakaupasta saamillani väripastojen jämillä. kannattaa kysellä maaliosastoilta pullonloppuja: pieniin maalaustöihin ei kannata ostaa sävytettyä tönikkää kun menekki on vain desilitran verran. värien sekoittaminen on sitäpaitsi hauskaa ja helppoa kunhan on varovainen määrien kanssa ja muistaa väriopin perusteet!
metsässä oli yllättävän mukavaa ja "vilpoista". mustikoita on niin paljon lähimetsässä, että viiden litran ämpäri täyttyi 45 minuutissa. ensi viikolla täytyy tulla isomman ämpärin kanssa saaliille. olen aina yhtä äimänä siitä, että saan yksin keräillä marjat ja sienet. ehkäpä lähimetsä on paikallisille liian lähellä.

kuumimpana hetkenä iltapäivällä ajoin karhulan kierrätyskeskukseen. sieltä löysin mustikansävyisiä villalankoja eurolla. näistä saa ihania kirjoneulelapasia talveksi.

jämiä ja inspiraatioita

löysin kotkan fidasta riemukkaan 70-lukuisen tilkkupeiton. joku on sen huolella valmistanut hyvistä kankaista. peitto sopii tismalleen ilostuttamaan nyt niin seesteistä kamaria. jotakin se kaipasi kaverikseen vähentämään vihreän maton ja verhojen dominanssia..
tein sivustavedettävään sopivat patjat uudesta ja vanhasta. leikkuusta jäi vähän ylijäämäpaloja, joita en raaskinut tietenkään hävittää. arvelin, että kontaktiliimalla palat saa kasaan, ja näin olikin. kun levittää liiman molempiin yhdistettäviin kappaleisiin, tartunta on oikein hyvä.

vaahteran varjossa oli tänään kaikkein mukavinta, joten perustin ompelupaikkani siihen. enpä ole ennen ommellut ulkona, oli todella mukavaa. ostin mökille kätetyn ompelukoneen halvalla hinnalla ja hyvällä takuulla, on aika huippua kaivaa kone esiin raahaamatta sitä edestakaisin kodin ja mökin välillä.

ompelin kuution suojaksi ensin sisäpussin lakanasta, päällykseen ompelin vetoketjun (vanhan patjapussin reunasta puretun) pestävyyttä parantamaan.

kuutio sopii mainiosti tilkkupeiton kanssa. värit rimmaavat hyvin, vaikka kuosien välissä onkin kymmeniä vuosia!

kesän ensimmäinen mustikkapiirakka oman metsän marjoista:

1 pkt murotaikinaa piirakkavuokaan paineltuna

4-5dl mustikoita taikinan päälle

päälle kahden rahkapurkin ja kahden kananmunan sokerilla maustettu seos

paisto 225 C, kunnes rahkapinta alkaa vähän ruskistua

uudestaan maalattu lattia on nyt ihan mahtava. vesiohenteinen betolux on kaunis ajatus, mutta käytännössä mahdoton, ainakin vanhan lautalattian pinnoitteena. liuotinohenteinen haisee maalatessa voimakkaasti, mutta kuivuttuaan haju haihtuu nopeasti. ja tulee tosi kaunis ja kestävä pinta.

lisäsin keittiön ikkunan päälle hyllyn. yllättävän paljon löytyi punaisia asioita.

päivä on yllättävän pitkä kun nousee viideltä..

kesällä kello kuusi

kun herää auringon noustessa ennen kuutta, näkee asioita joita ei muulloin saata. nouseva aurinko heittää siivun valoa ja vaeltaa hitaasti pitkin seinää. hetkeksi sammuu ja syttyy uudelleen..
vanhempani vierailivat mustikkaretkellä ja jäivät yöksikin. heräsin heidän kanssaan aamiaiselle. mustikoita tulee runsaasti, itse keräsin vasta piirakkaa varten. ehkäpä syksymmällä saan isän ja äidin vielä sieniretkellekin..
aika moni asia on vanhempieni perua. rakkaus käsillä tekemiseen, luonnon kunnioittaminen ja kulutustottumukset, kierrättäminen, elämäntavat ja arvot yleensäkin. lapsena kierrettiin isän kanssa keski-eurooppaa myöten kuvaamassa roskiksia ja jätteiden lajittelua, nyt ne asiat ovat suomessa arkipäivää. myös mökilläni, jossa kaikki lajitellaan viilipurkin kantta myöten. varhaislapsuuteni kesämökki snappertunassa oli vanhempieni taitojen tulosta, kummankin kädenjälki oli näkyvissä ja kekseliäitä ratkaisuja riitti. minulla oli esimerkiksi sänky kaapissa. ja se isän tekemä leikkimökki kuisteineen ja keinuineen, sisällä äidin tekemät rullaverhot ja pehmeät kalusteet. sitä leikkimökkielämää olen jatkanut täällä. että kiitos vain. ihmeellistä on, että tähän on on mahdollisuus. elämä olisi voinut mennä toisinkin.

puoli seitsemältä jo hiukan sataa ja naapurin isäntä taitaa olla menossa kalaan.. ja sitten aurinko taas näyttäytyy, nyt toisesta ikkunasta ja vähän korkeammalta. taidanpa aloittaa päivän tästä, eipähän mene loma hukkaan.

sadetta ja paistetta, ukkostakin välissä. virkkausta kirppismatonkuteista, saldo: yksi katkennut virkkuukoukku. onneksi kyliltä saa uusia. matonkuteista syntyi halkolaatikon/jäähypenkin päälle istuinalusta. hinta n. 2€+jumiset hartiat ja ärtyneet ranteet. mutta hyvä tuli ja tarpeeseen!

Hellepäivää vietettiin tänään Haminassa ja uimarannalla. Kälyn kyläilyn jälkeen viimeistelin lampunvarjostimen ja skeittari lähti taas harjoittelemaan backsideflippiä. Nyt ländäs jo hyvin. Skeittarin intohimo tuntuu olevan sellainen, että sille löytyy ulostulopaikkoja missä vaan. On hienoa seurata ankaran harjoittelun tuottamaa kehitystä.

kesä ja kärpäset

Terveisiä Anjalan työsiirtolasta. Täällä hullu työnjohtaja ei uuvu edes helteestä.. Tosin hullu työnjohtaja teettää työtä vain itsellään.. ja vähän aina paikalla olevilla appareilla.

Rautakaupan poistona löytynyt tapetti löysi tiensä kamarin seinille, kaverikseen se sai raidallista. Huvikumpuhuone rauhoittui vähän seesteisemmäksi ja seinäpinta siistiytyi. Lattia sai vihdoin kaipaamansa maalin, jota tuvan puoli vielä odottaa. Huoneesta tuli todella kaunis, enää pönttöuuni tarvitsee uutta pintaa.

Nojatuoli löytyi viime kesänä Tapanilasta pihakirppikseltä, se on odottanut uusimista autotallissa. Mies sai silmiinsä "funkyn" kankaan Myllykoskella kirppiksellä, niinpä nämä kaksi hylättyä tavaraa päätyivät yhteen. Avasin nojatuolin kokonaan, sidoin auenneet jousilangat, asettelin meriheinät, uusin pohjakankaat ja verhoilin. Nyt se on kamarin karkki!

Kuistikin tuli kuntoon. Kolmen päivän urakan jälkeen alaosa on tuettu ja kaiteet on osin uusittu ja saaneet ristikon. Lahon katon purin kokonaan ja rakensin uudelleen. Uusi maalipinta leviää pikkuhiljaa myös muualle ulkoseiniin. Jos vielä ne räystäslaudat saisi uusittua..

Jos vaikuttaa kaistapäiseltä viimeisen kahden viikon ohjelmalta, kerronpa nyt heti, että vaikka päivät venyvät pitkiksi, mikään ei ole niin mukavaa kuin tämän talon kunnostaminen!