soitin pääsykoetulokset, en päässyt. vatsassa kiertää ja päätä kuumottaa, melkein oksettaa. enkä edes odottanut pääseväni läpi. miten sitä voikin aina pettyä, vaikkei mitään juuri odotakaan.
kai sitä toivoisi olevansa parempi kuin on.
eipä sillä, tulos oli ansaittu. luin kokeeseen huonosti. nykyisissä opinnoissa oli juuri silloin pahin ruuhka, motivaatio oli alhaalla, enkä edes hankkinut molempia kirjoja. toivoin varmaan ihmettä, vaikken edes ole varma haluanko opiskelemaan kuukausiksi ilman palkkaa.
taidan jatkaa avoimessa edelleen..
3 kommenttia:
Voi tylsyys! Taitava, lahjakas ja juuri sopiva työhösi ainakin olet -pääsykoetuloksista huolimatta!
Kristiina
Pää pystyyn muru. Miten se aina ottaakin syvemmältä kun ei kelpuuteta sen sijaan että itse päättää nostaa kytkintä...Sä olet mielettömän lahjakas. Muista se. Foreverandever! New doors will open for you. PUS.
No voi kurjuus. Osaan kuvitella tunteen. Mutta olen kyllä samaa mieltä kuin edellinen postaaja,että jos joku ovi läimästään nenän edestä kiinni, toinen avautuu. Koskaan ei tiedä mihin SE taas vie. Häntä pystyyn!
Arki vienyt enkä ole ehtinyt kommentoimaan. Mutta edellisissä postauksissa aivan ihanat kengät tyttäresi tuunannut. Vau.
Ja aion muistaa jatkossa tuon ruskean värin sekoittamiseen liittyvän muistisäännön ;D
Lähetä kommentti