Tänään olin ensimmäistä päivää opettamassa yliopistolla. Hyvin se sujui, niin kuin ajattelinkin. Toisen osapuolen fiiliksistä en osaa sanoa, mutta ainakaan kukaan ei haukotellut ja keskustelu oli vilkasta. Aloitin kummatkin ryhmät samalla tavalla. Tsekkasin läsnäolijat ja annoin tehtäväksi kirjoittaa muutaman minuutin minusta. Niin juuri, minusta. Keneksi he minua luulevat. Tästä sain hyvän johdannon ennakko-oletuksiin ja -luuloihin joita jokainen meistä kantaa kohdatessaan uuden ihmisen. Vasta tämän jälkeen kerroin itsestäni. Ehkä kaksi oli arvannut edes sinne päin. Tehtävä toimi hyvin, koska minua luullaan usein joksikin muuksi kuin olen. En lukenut kirjoituksia, kysyin vain ohimennen osuiko kukaan. Tästä saimme hyvän aloituksen kurssiin, jonka tavoitteena on saada aikaan kehitystä ja ajattelua vuorovaikutustaidoissamme.
Mulla oli ainakin kivaa!
2 kommenttia:
Kuulostaa jännitävältä ja kivalta. Ja hirmu hauska oli varmaan lukea noita tekstejä!
Kyllä kurssilaisetkin varmaan huomaavat, jos opettaja viihtyy ja on hyvillään töissä. Mukavaa oppimistunnelmaa.
Lähetä kommentti