Joulu tulla jorpottaa, kaunotar, hirviö ja sata muuta juttua.

Paljon on vettä virrannut taas Keravassa, aika on kiitänyt ja monenlaista on tapahtunut ja syntynyt. Viimeisestä postauksesta on todella kauan, en ole koneen eteen saanut itseäni kammettua, en sitten millään. Tekeminen on ollut antoisampaa kuin tallettaminen. Töissä pidin oppilaille lyhtypajaa ja kokeilin vihdoin servettitekniikkaa. Tulihan niistä kivoja!
Joululahjapaja on käynyt ylikierroksilla ja tilaustöitäkin on ollut. Kummitytär toivoi lahjaksi muhkean kaulahuivin, saamansa pitää. 200x50cm woolia. Olis kelvannu itellekin varsinkin tällä pakkasella!
Kirjolapasia meni pukinkonttiin useammatkin. Kahdella langalla jokatoinen-kirjoneuletta tulee todella lämpöistä. Ja kun värilankana oa itsekseen raidoittuva tulee neulepintaa illuusio useammastakin langasta. Ihan kelvolliset, mikä tärkeintä: lämpimät. Uusi tuttavuus on Kauhavan Kangas-aitan silkkivilla ja bambuvilla, aivan upeita tunnultaan, helpot neuloa ja kauniit värit, sekä kohtuullinen hinta.

Mulleioomitääntekemistä. Tämän ukon suusta ei sitä lausetta kovin usein kuulu. No, kolme minuuttia ja kaveri oli jo kiehauttamassa siirappia ja mausteita piparitaikinaa varten. Taikinan valmistuttua tyyppi suunnitteli talon piirustukset, nyt sekin on jo kasassa.

Suurin osa lahjoista kääriytyy tänä vuonna kangaspusseihin. Kankaita piisaa, eikä pussin surauttamiseen mene kuin 10 minuuttia. Jotenkin paperitouhu on ihan älytöntä, nämä varmaan säilyvät muussa käytössä jatkossakin. Ja jos ei muuten niin uusina lahjapusseina seuraavalle saajalle.

Tästä kukasta otin valehtelematta 50 kuvaa ja tässä on paras tuotos. Taitaa ikivanha digikamera olla jo tiensä päässä kun ei jaksanut enää tarkentaa, huomaan muissakin kuvissa vähän samaa ongelmaa. Näitä teen useammankin kappaleen eri väreissä, toimii ulkovaatteissa ja neuleiden kanssa tosi kauniisti. Tykkään!

Eräillekin tytöille meni sisätossuiksi huopposia. Näistä syntyi pieni ideantynkä, josta ehkä lisää jossain vaiheessa.

Tämä hirviö on ollut lapsuudenkodissani 1970-luvulla. En pitänyt siitä silloinkaan. Kesällä sain tämän yläosan ja vähän virittelin sitä uuteen uskoon ja hupskeikkaa; myin sen autotallikirppiksellä! Avohyllyn ostanut innostui alaosasta kun sellaisesta kuuli ja nyt tämä rumilus sai uuden elämän..

..ihan kelpoisena kaunottarena!

Vähän tuntui haikealta luopua, mutta saanhan mä näitä lisää niin paljon kuin jaksan tehdä.

Joulu on jo ovella, vielä puikoilla anopille hihatin ja monta muuta asiaa. Lomakin kyllä kelpaa, silloin suunnitelmissa tyttären joululahjatoive (since 2006): huoneen remontti.