Älä takerru menneeseen, älä haaveile huomisesta.
Keskitä mielesi tähän hetkeen.
-Buddha-



tiistai 16. kesäkuuta 2009

Miten työleiri voi olla kivaa?

Kamari valmistui. Lattian maalaus, seinät putsattu tapetista, paklattu, pohjamaalattu ja maalattu. Piti tulla valkoinen, eikä tullut. Tuli vaalea lila. Väriä, väriä, väriä!!
Sänky muuttikin tuvan puolelle ja pinnasohva meni kamariin vierasvuoteeksi. Juhannuksena testataan, mahtuuko meille kahdeksan vierasta!

Sauna on nyt valmis. Tänään viimeistelin lauteet kaiteilla. Retkilläni paikalliseen rautakauppaan olen törmännyt jonkinlaiseen seksismiin. Monille miehille on täysin ällistyttävää että nainen rakentaa. Ostaessani saunaan paneeleja, myyjä kysyi mitä aion niistä puuhastella. Kysyyköhän miehiltä puuhasteluaikeita! Eilen sahatessani puuta valmiiksi oikeaan mittaan lautatarhan pihalla kaksi miesasiakasta jäi katsomaan sahaamistani ja kommentoi: "Kävipä se näppärästi!" Ihailevatkohan miehen sahaamista samalla tavalla? Rautakaupassa välillä miesmyyjät seisovat rivissä katsomassa kassa-asioimistani, mitä lie miettivät.

Ensimmäinen veden lasku uuteen viemärikaivoon oli huikea tunne. Seinä on korjattu rakenteita myöten, lattia on valettu (Jaska-veljelle suuret kiitokset neuvoista!). Kaato viettää juuri kohti kaivoa, eikä pesuvettä tarvitse auttaa perille. Vesieristeet tein radon-kermillä, saunan paneloin riskaapeleimmista kohdista kuusipaneelilla. Tällä varmaan mennään seuraavat kymmenen vuotta. Muurari tulee vielä tekemään kuorrutteen hormiin, sitten on kaikki kunnossa. Sauna on ollut suuritöisin urakka, työtunteja on kertynyt kymmeniä. Ehkäpä juuri siksi mielihyvä onkin erityisen suuri.



Seuraavaksi alkaa tämän kunnostaminen..



Nyt tämä huone muuttuu kesähuoneeksi vieraita varten. Lattian runkopuut ja ponttilaudat on hankittu, kaikki loput maalit laitetaan tähän huoneeseen. Vaaleaa lilaa, hentoa vihreää, helmen harmaata. Vuoteeksi sivustavedettävä, valkoinen pinnasohva ja rottinkituoli sekä huoneessa ollut lipasto. Luulenpa että tästä tulee Peikkotytön mielipaikka.


Juhannusta vietämme oman perheen kesken, anoppikin tulee.

Toivottavasti ei sada ihan koko aikaa..







7 kommenttia:

Rva Silmusolmu kirjoitti...

Ihan mahtavan ihanaa jälkeä taas! Teille tulee varmasti mukava juhannus.
Tiedän tuon tunteen kun astuu miehisille alueille. Nuorena olen opiskellut mm. metalli- ja kivisepän ammattiin, ollut maatalouslomittajana ja vastaavaa. Siedän tosi huonosti mitään vastaavia kommentteja, kiukustun niistä niin että harmittaa itseäkin se ärsyyntyminen.
Pikkusisko taas remontoi ja rakentaa ammatikseen ja hän on oppinut ottamaan asiasta ilon irti sopivissa käänteissä. Työpaikoilla kohdellaan kuulemma tosi hienosti topakkaa systeriä ja lusmummatkin laahustajat ryhdistäytyy naisseurassa tekemään hommia rivakammin.

Elena kirjoitti...

Hatunnosto ja lapytys.

Pienimuotoisia alanvaltauksia teen itsekin, mutten ihan viela saunaa ole saanut aikaiseksi.

Vekarus kirjoitti...

Huh, miten paljon olet saanut aikaiseksi! Rautakauppajuttu nosti hymyn huulille. Mukavaa juhannusta!

Noora kirjoitti...

On se karkki! On se karkki! Ja miten kätevä sää oot. Pysyy puikot ja pensselit, sahat ja sakset. Jättisuuri hatunnosto!

käsveska kirjoitti...

Kiitos kommenteista, siskot. Tekis melkein mieli pitää avoimien ovien viikonloppu blogaajille, sen verran isossa roolissa olette siellä jakamassa!! Muakin aluksi huvitti miesten asennoituminen, mutta lautatarhan pihalla sattuneen "näytöksen" jälkeen mua vähän rupes kiusaamaan. Tänään vähän jännitti mennä taas puuostoksille, onneksi satoi eikä paikalla ollut kuin hulluja ja tositekijöitä. Päättäkää itse kumpiin minä kuulun :)
Rautakaupan varastossa on töissä yksi mies, joka tulee hyvin lähelle ja puhuu samettisella äänellä. Ensi tapaamisella hän siveli kuusipanelin pintaa ja kyseli, mitä minä siitä pidän. Toisella kerralla hän kirjoitteli hintalappua kassaa varten ja samalla kehui kauniin väristä neulettani. Sillä samettisella äänellä.. Mitä tosta nyt voi ajatella. Kivoimmat heebot löytyy Anjalankosken jäteasemalta. Siellä muhun suhtaudutaan kuin ihmiseen. Kerroin siellä raurakauppaseikailustani, kyllä pojilla päät pyöri ihmetyksestä. Meitä on joka junaan ja asemallekin jää..

Mirka kirjoitti...

miten ihanan näköistä! oot ollu hirmu ahkera!!

Päivi kirjoitti...

Kuulostaa niin tutulta nuo rautakauppakokemukset! Tosin meillä on yks isompi rautakauppa, jossa on alusta asti suhtauduttu tosi hyvin rakentavaan naisihmiseen :)
Meidän vastaava mestari (ja appiukkokin vähän ;)) sanoi projektin alussa miehelle (rakennetaan kahdestaan elementtitoimituksen jälkeen) että kiva kun sulla on täällä seuraa... Kun mestari näki että vasara pysyi kädessä, olin kohonnut portaalle "kätevä apuri". Sitten olin jo "pystyvä työmies" ja nyt taitaa tajuta että eipä tulis rojektista mitään ilman rouvaa ;D Aluksi kiukutti, sitten on lähinnä huvittanut ja olen vain naureskellut sisäänpäin ;) Mm. silloin, kun appiukko katsoi kauhuissaan kun menin sirkkelöimään räystäänaluslautoja, ja se ilme kun siinä ei mitään tragediaa tapahtunutkaan ;D
Tsemppiä vaan siskot, kyllä me ollaan ihan parhaita! :D
Aivan ihanalta näyttää tuolla mökillä! Just niin ihanalta, kuin mökin pitääkin näyttää. Suloiset värit!