Älä takerru menneeseen, älä haaveile huomisesta.
Keskitä mielesi tähän hetkeen.
-Buddha-



torstai 9. huhtikuuta 2009

Kiitos.

Olen ihmetellyt muutaman päivän omaa onnekkuuttani. Olen pitkään haaveillut siitä, että voisin olla käsityöläinen. Olen kuitenkin ammatiltani ja sydämeltäni myös opettaja, joten olen pitäytynyt siinä. Nyt kun katson taaksepäin, tuo ammattini on johdattanut minut kohti käsityöläisyyttä. Siihen on tarvittu ikäviä ja onnellisia tapahtumia ja kohtaamisia, onnea ja oikeita ihmisiä. Valintoja ja valitsematta jättämisiä.
Olen ihmissuhteissa jo ns. "toisella kierroksella". Jos en olisi, olisin kaikissa asioissa jossain muualla. Monta kevättä olen myös tuskaillut ammatillisen tulevaisuuteni kanssa ja joutunut valitsemaan suunnan. Olen kouluttautunut ja varautunut. Ja valinnut taas kerran.
Vuosi sitten keväällä olin taas valinnan edessä. Pohdin vielä syksylläkin, valitsinko sittenkään oikein. Aika hoiti kuitenkin osuutensa ja näytti että avasin oikean oven. Sen seurauksena tapasin ihmisen, joka uskoi tekemisiini, innostui niistä ja halusi jakaa ne muillekin. Ja nyt olen tässä. Elämässä haavettani todeksi. Jakamassa osaamistani ja ideoitani teille.
Kunpa synkkänä hetkenä muistaisi, että elämä on kuin etukäteen suunniteltu seikkailu. Kun kuuntelee sisäistä ääntään ja tekee itseään kohtaan oikein ja kestävästi, päätyy varmasti oikeisiin paikkoihin, oikeiden ihmisten luokse, tekemään oikeita asioita. Ja olemaan onnellinen.
Minä olen onnellinen opettaja ja onnellinen käsityöläinen. Kumpaakin rakkauttani yhtäaikaa.
Vietämme tänään mieheni kanssa nelivuotispäivää. Neljä vuotta sitten tein yhden elämäni tärkeimmistä valinnoista. Se valinta on avannut monia ovia ja helpottanut sulkemaan turhia ja ennen kaikkea tuonut elämään tasapainon ja turvallisuuden. Yhtenä sen valinnan seurauksena päädyin viime keväänä nykyiseen työpaikkaani ja tapasin muusani. Ihmisen joka rohkaisi minut ulos arkuudesta tehdä muille ja nosti luovuuteni uudelle tasolle. Ihmisen, joka innostui tekemisistäni ja halusi jakaa ne muillekin. Ihmisen, joka innostaa ja innostuu. Ihmisen, jonka avulla on helpompi uskoa itseensä.
Olet ainutlaatuinen Tanja. Kiitos sinusta.
Ja kiitos teille jokaiselle, jotka teette unelmani todeksi jokaisella tossuparilla!
Mitä vielä elämä tuokaan tullessaan!

9 kommenttia:

Noora kirjoitti...

Kaunis kirjoitus. Niin koskettava ja samalla niin myönteinen. Itken täällä.

Onnea hääpäivänne johdosta! Rutkasti oikeita valintoja myös tulevaisuuteen!

Mirka kirjoitti...

ihana teksti.

itsekin pähkäilen ja pohdin. mieli tekisi niin kovin heittäytyä. uskallanko? pikku hiljaa... :) tekstisi antoi rohkaisua. mitään ei saa jos ei uskalla yrittää!

kiitos sinulle.

-mirka-

Elena kirjoitti...

Positiivista kaikin puolin, sita tarvitaan.
Onnea kaikille "saavutuksille". Kuinka paljon maailma voisi olla kauniimpi ja taynna itseaan toteuttavia ihmisia, jos ei nuo leipa- ja leivanpaalisasiat veisi niin paljon aikaa ja energiaa. Olet onnistunut yhdistamaan ne, esimerkkina ja rohkaisuna monelle.

Sanna kirjoitti...

Kylläpä kirjoitit kauniisti!

Te olette Tanjan kanssa molemmat ihan ainutlaatuisia! Mun idoleita kumpikin. Onneksi teitä näkee melkein päivittäin.

-Sanna

Satunkaa kirjoitti...

Oi miten rohkaisevaa! Paljon onnea sinulle saavutustesi johdosta, oikealle tielle löytämisestä, hyvän olon tunteesta! Teet hienoja juttuja,
Käsityöläinen!

Tanja Tuononen kirjoitti...

Voi Rakas! Kukaan ei koskaan ole kirjoittanut musta noin kauniisti!! Sä olet niin ihana! Mä luen tuota vaan uudelleen ja uudelleen vedet silmissä..
Onnea teille Essin kans! Me tullaan perässä heinäkuussa :)

Anonyymi kirjoitti...

Tunnistan Salla tunnetilasi.

Samainen henkilö on samalla, mutta kuitenkin niin erillä, tavalla vaikuttanut myös omaan elämääni. Hänen kanssaan meillä myös tulee juuri Ystävyyden 4-vuotispäivä täyteen. Rakas Tanja.

Ja Sinun taidoistasi kerrotaan ja puhutaan. Katsotaan, mitä Keski-Suomi sanoo taideteoksistasi: mitä muutakaan päälle voisi laittaa juhliessa? :)

Oikein ihanaa pääsiä ja neljättä vuotta. :)

Sä olet Salla kultaa.

(anni)

käsveska kirjoitti...

Kiitos teille kommentoinnista. Tulee liian vähän kiitettyä ympärillä olevia. Kun ihan pienestäkin vois enemmän antaa toiselle. Mä just luulin pitkään, että kyllä mä pärjään ite ja osaan (nokka vähän pystyasennossa..). Sitten mä huomasin ympärilläni olevat ihmiset ja kaikki oikeastaan alkoi muuttua. Asiat oli hyvin ennenkin, mutta nyt ne on oikeastaan enemmän. Siis hyvin edelleen mutta jotenkin paljosti ja runsaammin. En voi toivoa kuin jokaiselle oikeita ihmisiä ja onnekkaita sattumuksia! Tossuja tulee pian lisää!

Sanna kirjoitti...

Mä olen ihan ihastunut näihin tossuihin! Kiitos ja kumarrus!

Koulussa ei ehtinyt kunnolla fiilistellä, kun piti juoksennella ympäriinsä, mutta on nää hienot. Sä olet kone. Siis sillä tavalla positiivisesti :-)

-Sanna