varsinainen tykki

vaihteeksi vähän parantelin kotia. tällä kertaa vuorossa keittiön selkiyttäminen. hankkiuduin eroon isosta työpöydästä ja lähdin katselemaan, josko tilalle löytyisi jotain pientä ja siroa. ja mitäs löytyikään! rekolan osto- ja myyntiliikkeestä ompelupöytä, jonka sisällä oli moitteettoman näköinen kone, joka tosin jyrisi raskaasti testatessa.. otin pöydän koneineen kaikkineen (mitättömällä hinnalla) ja ryhdyin kotona tutkimaan ostostani. avasin kopan kannen, öljysin huolella, irrotin puolakotelon osat ja poistin vuosikymmenten pölyt. vaihdoin pistokkeen uudenaikaiseen ja työnsin sen pistorasiaan.. ja jummi mikä tykki! 5-vuotias husqvarnani jäi nyt kyllä kakkoseksi. singeri laulaa kuin nuoruutensa päivinä, kaikki alkuperäiset osat on tallella ja ohje, jonka seuraamiseen ei tarvita lukutaitoa (koostuu pelkistä kuvista). netistä löytyneen tiedon perusteella singer 404 on peräisin 1950- ja 60-lukujen taitteesta, eli kone on kokolailla viisikymppinen. ompelunopeus on teollisuuskoneluokkaa, ompelin keittiöön pellavaverhot kokeeksi. kaikki osat terästä ja sen kyllä huomaa. taidan hylätä huskun.. ennen ompelukoneetkin tehtiin kunnolla ja kaiken mahdollisen ompelemista varten. erikoisuutena tässä koneessa on parsintaommel, ennen kaikki todella käytettiin loppuun. ironista miten juuri moottorikäyttöinen ompelukone, joka on tehty vanhan korjaamiseen, on yksi saman teollisuuden tuotteista, joka on saanut aikaan kulutushysterian.. kone uppoaa kauniisti laatikkoonsa. ja mikä upea yksityiskohta: kun kone on käytössä, ylimääräisen kansipalan voi liittää ompelupöydän jatkoksi. miten funktionaalista! seinälle ostin tapettitalosta ritva kronlundin perhostapettia. keittiössä riittää vielä hommaa: maalaan kylmiön oven mustalla, siivouskomeron oven valkoisella ja kaappien välitilan kaakelit mustalla. ja sitten vielä valkoinen pyöreä ruokapöytä ja mustat matot.. makkarin seinällä on jo neulattuna testipala tapettitalon daaliaa.. ihanaa kun ei tartte opiskella!