Älä takerru menneeseen, älä haaveile huomisesta.
Keskitä mielesi tähän hetkeen.
-Buddha-



tiistai 31. tammikuuta 2012

freesia on lempituoksuni. tutustuin siihen jo lapsena, kun isä toi äidille säännöllisesti leikkokukkia. nämä sain lähtemällä miehen kanssa kauppakeskukseen ilman lompakkoa ja tokaisemalla kukkakaupan kohdalla: "mennäänpäs katsomaan onko freesioita.". oli. nyt ne ilahduttavat minua yöpöydällä.

maanantai 30. tammikuuta 2012

langanlopuista valmistui kesäniitystä muistuttavat sukat. aika kulkee niin nopeaan, että kohta kesä on taas täällä.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

neulontaa ja ajatuksia





olin taas opiskelureissussa jyväskylässä muutaman päivän. oli todella antoisa ja täysi viikonloppu. toisena päivänä tuli sellainen olo, että mitä enemmän opin, sitä vähemmän tiedän ja osaan. se tuntuu vähän latistavalta. kumma kahtiajakoisuus, kun toisaalta on innoissaan ja toisaalta tuntee olonsa reppanaksi. kai se kuuluu asiaan kun on haukkaamassa isomman palan kakkua. ensimmäisen luentopäivän iltana ehdin onneksi titityyn puotiin, joka on minusta koko maan paras lankakauppa. aiemmin olen joutunut tyytymään nettikauppaan, livenä langat olivat vielä upeampia. tulee kallis opiskeluvuosi..

sitten se otsikon lupaama ajatus: tosi usein kannustetaan tekemään kotitöitä kaikenlaisten laitteiden avulla. viimeksi joku ihmetteli julkisesti, miksei kokkiohjelmissa käytetä sähköistä sitruspuserrinta. minä ajattelen niin, että kehoni on luotu fyysistä työtä varten ja mitä enemmän sellaista pystyn tekemään, sen parempi. silloin olen uskollinen luonnolliselle prosessille. alamme olla jo niin sokeita ympäröivälle todellisuudelle, että lihasten korvaamista koneilla tunnutaan pidettävän jo normina ja kroppansa käyttämistä todellisuudesta vieraantumisena. aion vastustaa nykykehitystä loppuun saakka ja jatkaa kääntämistä, vääntämistä, ponnistelua ja vaivannäköä. ihan omilla lihaksilla. mur.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012



pikkuruisia tossuja ihan pikkuisille.

maanantai 16. tammikuuta 2012

pieniä suuria asioita

kävimme sunnuntaina vierailemassa sotapojan luona. tyytyväinen nuori mies, eikä edes palellut. ovat hyviä, armeijan varusteet. se lohdutti, itse inhoan palelemista enkä haluaisi kenenkään kokevan sitä.

parhaat talvikengäni menivät rikki, repesivät vanhuuttaan. päädyin pohdinnan jälkeen tilaamaan saman valmistajan päivitetyt versiot, topmanin valmistamat lapikkaat. kitkainen kumipohja, sisällä villavuori, lesti tilava ja mukava. lapikkaissa en ole palellut ikinä, en taida näissäkään. palvelu oli erinomaista, soitto tehtaanmyymälään ja paketti saapui postiennakkona muutamassa päivässä. mukava yksityiskohta on, että vanhat lapikkaani olivat parkanosta, niin ovat nämäkin. sukujuuriltani. mikä mahtava lisäarvo.


toinen pieni, mutta tärkeä asia: pölyjenpyyhkimisvälineistö. melkein kuumaa vettä, tilkka fairyä ja viisi tippaa bergamottiöljyä, lempituoksuani. siivouksen yhteydessä tulee raikas ja puhdas tuoksu ja pölyjen pyyhkimisestä mukavaa. miksei tehdä arjesta juhlaa? eläköön tavallisuus.

maanantai 9. tammikuuta 2012

lähtö, tulokas ja vaaleanpunaisia

vanhin lapsistani lähti tänään armeijaan, valmiina ja särmänä lyhyessä tukassaan. vielä ei ole kummallista, sitten on kun hän ei tulekaan kohta kotiin, vaan viipyy ja viipyy.

veljistäni nuorin sai ensimmäisen lapsensa, suloisen tyttären. hänelle lähetän pikkuruisen pinwheelin sachenmayrin fine woolista.




kaappien tyhjentäminen kirpputorilla jatkuu jälleen, joidenkin tavaroiden kohdalla täytyy turvautua tuunaamiseen. tämä varjostin oli jo kerran yrittämässä uuteen kotiin, mutta kukapa haluaisi punaisesta auringossa haalistunutta varjostinta.. ohensin vaaleanpunaista akryylimaalia ja kaivelin nauhalaatikkoa, en meinannut raaskia myydä enää koko varjostinta! mutta vein kuitenkin ja joku sen oli jo ottanut omakseen. mukavaa.

maanantai 2. tammikuuta 2012

kirppikseltä löytyi lisää kivoja peltirasioita, nämä ovat säilöneet kahvia jonka on joskus pakannut helsinkiläinen kenia oy. kannessa on tiiviste ja kierre, nämä tulevat tarpeeseen, sillä muurahaiset ovat etuajassa seikkailemassa keittiössämme. pieni pakkanen saisi ne rauhoittumaan vuodenajan mukaiseen käytökseen.
punta yarnsin käsinvärjättyä vihreää ja noron silkkisukkaa piiiitkään kaulahuiviin. vihreästä tulee vielä mustan seuralaisena pitkät polvisukatkin.


sain ensimmäisen oman läppärin (käytetyn, mutta minulle uuden), pitihän siihen reviiri merkata. teipit teippitarhasta, toimitus oli tosi nopea.




kotimatkalla mökiltä aloitin mukana olleista langoista tumput, miehen mukaan värit ovat westhamin fudisjoukkueen.. en tiedä mitä mieltä siitä olen. vähän tunkkainen yhdistelmä, mutta ovatpahan lämpimät ja tulivatpahan tehdyiksi.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

anjalan uusi vuosi

vietimme uuden vuoden mökillä miehen kanssa kahden, melko rauhallisissa tunnelmissa. mennessä odotti vähän ikävä yllätys; vettä oli tullut piipun reunasta sisään ja alakerran lattialle asti. mies oli jälleen sankarini ja kiipesi pimeässä ja hyisessä illassa tilkitsemään pellin reunan tiivitsemassalla. toivottavasti vuodot loppuivat siihen. kaksi edellistä talvea, jotka olen mökin omistajana ollut, eivät antaneet oikeaa kuvaa tilanteesta. lumi ja pakkanen ovat estäneet veden valumisen sisälle ja nyt kun on lauhaa ja rnsaasti satanut, totuus paljastui ikävällä tavalla. toki vanhojakin valumajälkiä on, silti uudet ei huvita yhtään. katsotaan, miten käy. pellittäminen on edessä, se olisi tietenkin pitänyt tehdä heti, ajat sitten. kävimme kävelyllä patosillalla ja jo kaukaa kuului mahtava kohina; portit olivat auki. kuohusta ja kohinasta sai aavistuksen, miltä tsunami voisi kuulostaa. toivottavasti ei tarvitse koskaan sellaista kohdata.